Ilmanlaadun seuranta

Alueellinen ilmanlaadun seuranta Uudenmaan alueella käynnistyi vuoden 2014 alussa. Seurantaa suoritetaan kuntien välisenä yhteistyönä ja se käsittää sekä mittaus- että bioindikaattoriosan.

Ilmanlaadun kehitystä arvioidaan ilmanlaatumittausten ja päästökartoitusten avulla. Loviisassa mittauksia ja kartoituksia tehdään Loviisan koko alueella.

Merkittävimpiä ilmanlaatua heikentäviä epäpuhtauksia ovat

  • hiukkaset
  • otsoni
  • typpioksidi
  • rikkioksidi
  • bentseeni ja
  • hiilimonoksidi

Niiden päästölähteitä sekä Loviisan että Lapinjärven alueella ovat lähinnä liikenne mutta myös energiantuotanto, teollisuus ja pienpoltto.

Ilman epäpuhtauksien haittoja paikallisesti ovat muun muassa:

  • maaperän ja vesistöjen happamoituminen
  • alailmakehän kohonneet otsonipitoisuudet ja
  • ilmansaasteiden haitat terveydelle

Puun pienpoltolla on paikallisesti suuri vaikutus ilmanlaatuun. Vuonna 2014 puun pienpolton vaikutuksia seurattiin Loviisassa Puutarhakadun ja Vesikujan risteyksessä mittaamalla bentso(a)pyreenin pitoisuuksia. Pitoisuudet olivat selvästi alle tavoitearvon, mutta kuitenkin korkeammat kuin Helsingin keskustassa mitatut pitoisuudet.

Bioindikaattorit

Ilmanlaatua on seurattu Itä-Uudenmaan alueen kunnissa myös käyttäen ilmentäjinä havupuita ja niiden rungoilla kasvavia jäkäliä, eli bioindikaattoreita 1980-luvulta lähtien. Vuodesta 2000 seuranta on toteutettu viiden vuoden välein, ja viimeisin seuranta toteutettiin vuonna 2014.

Loviisassa ilman epäpuhtauksista kärsivien jäkälälajien lukumäärä ja ilmapuhtausindeksi olivat vuonna 2014 suuremmat kuin keskimäärin. Täysin luonnontilaista jäkälälajistoa ei tutkimusaloilla kuitenkaan havaittu. Lapinjärvellä tulokset olivat samansuuntaiset.

Uudenmaan ilmanlaadun bioindikaattori seuranta vuonna 2014

 
Kuva: Maud Östman