Aiemmat näyttelyt

Elämää 100-vuotiaassa Suomessa 4.-28.10.2017

Viipurin Taiteilijaseuran 87. vuosinäyttely täyttää Almintalon lokakuussa, kun karjalaistaustaiset taiteilijat tuovat nykytaidetta näyttelyyn Loviisaan. Näyttelyn on kuratoinut Maija Kasvinen, mukana juryssa olivat VTS:n edustajina Jertta Ratia ja Tiina Torkkeli.

Tätä tekstiä kirjoittaessani istun Pariisin Montparnassen alueen kahvilassa. Samalla alueella lähes
sata vuotta sitten istui moni taiteilija. Pariisi oli tuolloin taide-elämän keskus ja taiteilijat ympäri
maailman, niin Suomesta kuin muualtakin, hakeutuivat toistensa pariin Euroopan sydämessä.
Palatessaan kotimaahansa nämä taiteiljat toivat mukanaan uudenlaisia vaikutteita ja toisaalta
synnyttivät linkkejä eri kulttuurien välille. Heidän tarinansa vaikuttavat meihin yhä. Ne elävät
kirjallisuudessa, maalauksissa ja katujen nimissä. Moni asia on sadan vuoden aikana muuttunut,
mutta tarinat pysyvät.

Sata vuotta sitten syntyi myös tarina Suomesta, valtiosta idän ja lännen rajalla. Viipurin taide-elämä vuosisadan alkupuolelta elää yhä Viipurin taiteilijaseuran muodossa. Taiteilijaseuran jäsenet ovat eläviä linkkejä menneeseen maailmaan, tulkkeja kulttuurihistorian poluilla. Idän ja lännen vaikutteita lienee turha käydä erittelemään, mutta taiteilijaseuran olemassaolo kertoo siitä, ettei historia ole unohtunut. Viipurin taiteilijaseura ja tämä näyttely osoittaa meille jo puhtaasti olemassaolollaan, kuinka historia ja nykyhetki kulkevat käsi kädessä.

Maija Kasvinen, näyttelyn kuraattori

Kuva: Leena Halonen: ”Kiitää pysähtymättä” 120 x 170 cm.

Kartanoiden puutarhat ja puistot 22.6.–30.9.2017

Loviisan Taidekeskuksen Tukiyhdistys ry:n kartanohankkeeseen kuuluva kesänäyttelyn pääosassa ovat herraskartanoiden puistot ja puutarhat.

Puutarhat ja puistot ovat herraskartanoiden vertauskuvia. Kukkaistutukset, huvimajat, lehtimajat, haravoidut hiekkakäytävät, hedelmäpuut ja leikatut aidat ovat kaikki yksityiskohtia, jotka luovat kokonaisuuden ja jotka antavat päärakennusta ympäröivälle miljöölle sen erityisluonteen.

Edellytykset puutarhojen rakentamiselle ja puutarhaviljelylle ovat vaihdelleet vuosisatojen kuluessa. Taloudellisesti edullisina aikoina herraskartanoiden kiinnostus puutarhoja kohtaan on kukoistanut, kun taas sotien ja nälänhätien pitkät vuodet ovat aiheuttaneet sen, että puutarhat ovat saaneet rappeutua ja kasvaa umpeen. Puutarhaviljelyyn on vaikuttanut myös se, onko omistajaperhe asunut pysyvästi kartanossa tai ei. Yleisesti ottaen herraskartanoiden puutarhahistoria on kuitenkin Suomessa rikasta, erityisesti 1700-luvun puolivälistä alkaen.

Erilaiset puutarhatyylit ovat ennen muuta antaneet leimansa koriste- tai huvipuutarhaan, siihen osaan puutarhaa, joka on suorassa yhteydessä herraskartanon päärakennukseen. Itäuusmaalaisten herraskartanoiden puutarhat ja puistot sellaisina, kuin näemme ne tällä hetkellä, on perustettu 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Useissa on monenlaisia tyylisuuntia, mutta englantilainen tyyli hallitsee.

Almintalon näyttelyssä esillä oleva materiaali koostuu useasta Itä-Uudenmaan alueen kartanosta lainatuista esineistä, maalauksista, kuvista ja teksteistä. Lisätietoja Loviisan Taidekeskuksen Tukiyhdistyksen kartanohankkeesta löytyy hankkeen facebook-sivuilta.

The Garden of Life – Elämän puutarha

Arkkitehti ja kuvataiteilija Stuart Wreden tavoitteena on ollut summata yhteen hänen 35-vuotinen uransa yhdessä suuressa teoksessa. The Garden of Life on filosofinen kiven, veden, jään ja vehreyden liitto, joka antaa katsojalle mahdollisuuden kurkistaa ihmisaivojen sisään ja kohdata ne voimat ja määreet, jotka muovaavat meistä meidät.

Stuart Wrede (s. 1944 Helsingissä) muutti vuonna 1957 Yhdysvaltoihin, jossa hän vietti nuoruusvuotensa ja opiskeli arkkitehdiksi Yalen yliopistossa. Wreden aloitteesta yliopiston kampukselle pystytettiin vuonna 1969 Claes Oldenburgin ensimmäinen suurikokoinen veistos Lipstick. Wrede kuratoi vuonna 1978 ruotsalaisen arkkitehdin Gunnar Asplundin näyttelyn New Yorkissa sijaitsevaan Museum of Modern Art’iin (MoMA) ja toimi vuosina 1985–1992 MoMA:n arkkitehtuuri- ja designosaston kuraattorina ja johtajana. Vuodesta 2003 lähtien Suart Wrede on asunut Loviisassa ja Tukholmassa.

The Garden of Life on aiemmin ollut esillä Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä sekä Prins Eugens Waldemarsuddessa Tukholmassa.

Lue lisää Stuart Wreden The Garden of Life teoksesta.

Viva Vivica! Vivica Bandler 100 vuotta 15.8. – 30.9.2017

Suomen ikäinen – Nykyihminen – Teatterin voimanainen

Vivica Bandlerin elämäntyötä ja hänen monipuolista taivaltaan luotaava näyttely koostuu historiallisista ja harvoin nähdyistä valokuvista ja kaksikielisistä kuvateksteistä. Joukossa on monia Vivican aforistisia ajatelmia niin elämästä kuin teatteristakin.

Loviisan Taidekeskuksen Tukiyhdistys ry:n järjestämä näyttely on tuotettu yhteistyössä Teaterstiftelsen Vivicas Vänner -säätiön ja Teatterimuseon kanssa vuonna 2012, ja sen ovat koonneet Ralf Forsström ja Katarina Lindholm.

 

 

 

Mitt, ditt, vårt – Yle Östnyland 50 vuotta 13.-27.9.2017

Vuosikymmenen aikana Yle Östnyland on kuvannut arkea ja juhlaa, iloja ja suruja, leikkiä ja totta. Kuvia on kertynyt tuhansia.

Näyttely – Mitt, ditt, vårt (Minun, sinun, meidän) – koostuu artikkeli- ja uutiskuvista, ihmisistä valossa ja varjossa. Yle Ösnyland juhlii 50 vuottaan myös kuvin.

Hiljaista havinaa 17.5.-11.6.2017

Havina-ryhmää yhdistää vaihtuvan ympäristön kokeminen ja tulkitseminen. Näyttelyssä on esillä akryyli- ja öljymaalauksia. Yhdessä ne muodostavat kokonaisuuden, jonka keskiössä on ympäristö ja yksilön läsnäolo siinä.

Johanna Mäkitalo (s. 1966)

”Maisema, kasvit ja hyönteiset, luonto ovat kiinnostukseni kohteita. Liityn maisemamaalauksen perinteeseen, ketjun osaksi. Asun kuvieni ääressä. Maalausteni lähtökohtana on olemassa oleva tila, paikka, kohtaaminen. Luonto on alati muuttuva, virtaava, järjestyksessä ja sattumalta. Myös maalaukseni saavat virrata. Irtaudun luonnon todellisuudesta luodakseni uuden, kuvan todellisuuden. Tarinan kertoo katsoja. Maalausteni maailma on kaunis, mutta jotain uhkaavaa on leviämässä: pimenee, pilvet kasaantuvat, varjot liikkuvat. Katsoja/ihminen etsii suojaa, polkua, väylää, katoavassa paratiisissaan.” Johanna Mäkitalo on Taidemaalariliiton ja Jyväskylän Taiteilijaseuran jäsen.

Maarit Siltamäki (s. 1982)

”Taivas aamukahvissa. Vaihtuva valo keittiön ikkunasta. Rauha. Kävely tuulisena päivänä. Aamun suudelma. Kasvu. Harmaa taivas liki. Pilvet iholle. Maalaukseni syntyvät arjen sekä luonnon kokemuksista. Pienistä hetkistä. Toisinaan hetket ovat liian lyhyitä. Surumielisten värien liike taivaalla saa minut pysähtymään hetkeen. Hetki jatkaa eteenpäin kuin muuttolinnut jättäen minut odottamaan. Huomaamattani, selkäni takana, hetket lipuvat ohi. Tunteet ja värit siirtyvät maalauksiini siveltimin ja veitsin. Paksut maalikerrokset yhdistyvät ohueen kuulaaseen maaliin. Siveltimenvetojen välissä syntyy usein tekstejä, runoja, jotka jäävät teosten nimiin.” Maarit Siltamäki on Taidemaalariliiton kokelasjäsen ja Jyväskylän Taiteilijaseuran jäsen.

Kristiina Lempiäinen-Trzaska (s. 1958)

”Tarkastelen asioita, jotka ovat jättäneet jäljen. Pysähdyn hetkeen. Kiinnitän kuviin käsitykseni siitä, miltä maailma näyttää, kun se tuntuu. Kuvan maailmassa limittäin asettuvat näkyvä ja näkymätön, mutta myös tosi ja epätosi. Jäljen esille tuomisessa tärkeäksi on kehittynyt paikka ja kokemuksen maisemallisuus – kaupunki-, luonnon- ja mielenmaisema. Paikka itsessään on sidottu myös aikaan; mikä eilen oli tärkeä ja tosi, voi nyt olla olematta – yhteys paikkaan on kadonnut, siitä on tullut tavoittamaton. Käyn vuoropuhelua ajan ja paikan kanssa niin, että jotain niiden merkityksellisestä ja muuttuvasta suhteesta välittyy teoksiini.” Kristiina Lempiäinen-Trzaska on MUU ry:n, Jyväskylän Taiteilijaseuran ja Kotkan Taiteilijaseuran sekä Järvilinnan taiteilijat ry:n jäsen.