Lääkehoitosuunnitelma

Suunnitelman perustana ja lähteinä on ollut Sosiaali- ja terveysministeriön 2005 julkaisema opas Turvallinen lääkehoito, Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta Sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä STM:n kuntainfo 2.10.2012.

Lääkehoitosuunnitelma on syntynyt yhteistyössä Loviisan ja Lapinjärven varhaiskasvatuspalveluiden ja terveydenhuollon kanssa. Suunnitelma otettiin käyttöön 1.8.2013 ja sitä päivitetään suositusten muuttuessa. Tämä suunnitelma liitetään osaksi yksikön turvallisuussuunnitelmaa. Päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa lasten lääkehoitoa toteutetaan erilaisissa toimintaympäristöissä ja erilaisen koulutuksen saaneiden työntekijöiden toimesta.

Lääkkeen antaminen varhaiskasvatuksessa

Lapsen lääkehoidosta vastaa lasta hoitava lääkäri ja lapsen lääkehoito toteutetaan ensisijaisesti kotona.

Varhaiskasvatuksessa voidaan poikkeuksellisesti kuitenkin antaa lääkärin määräämiä lääkkeitä, mikäli annosteluajaksi on määrätty päiväaika tai lääkkeitä ei voida muuna aikana antaa. Varhaiskasvatuksessa annettava lääkehoito on valtaosaltaan luonteeltaan satunnaista ja/tai oireen mukaista lääkehoitoa.

Hoidon tarpeen kiireellisyyden mukaan tilanteet voidaan jakaa seuraavasti

Välitöntä hoitoa vaativat
– anafylaksian (äkillinen, allerginen, shokkityyppinen reaktio) hoito (Epipen)
– insuliinishokin hoito
– kouristuksen (kuumekouristukset, epilepsia) hoito

Satunnaisia oireita lievittävät + lääkekuurit
– astma-ahdistuksen hoito, avaava lääkitys ennalta sovitun suunnitelman mukaisesti

Pitkäaikaissairauden ylläpitohoito
– insuliinihoito diabeteksessa
– astman hoitava lääkitys
– ym. pitkäaikaislääkitykset

Lapsen lääkehoidon vastuut, velvollisuudet ja työnjako

Vastaava lääkäri

  • vastaa sosiaali- ja terveystoimen yksiköiden lääketieteellisestä toiminnasta
  • vastaa varhaiskasvatuksen lääkehoidon toimintasuunnitelman laadinnasta, toteuttamisesta ja seurannan organisoinnista
  • hyväksyy varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman
  • päättää lääkehoitoon liittyvistä luvista
  • seuraa, ylläpitää ja kehittää varhaiskasvatuksen henkilöstön lääkehoidon osaamista.

Päiväkodinjohtaja

  • vastaa lääkehoitosuunnitelman juurruttamisesta oman yksikkönsä toimintaan
  • vastaa yhteydenotosta hoitavaan tahoon, joka laatii lapselle lapsikohtaisen lääkehoidon toimintasuunnitelman yhdessä lääkärin/hoitajan kanssa, jolla on tuntemus lapsen lääkehoidosta, ja varhaiskasvatuksen henkilöstöedustajan kanssa.
  • vastaa salassa pidettävien asiakirjojen/tietojen säilyttämisestä annettujen säännösten mukaisesti
  • vastaa siitä että koko yksikön henkilökunnalla on tiedossa elvytyslääkkeitä tarvitseva lapsi, missä elvytyslääkkeitä säilytetään ja lääkkeiden annosteluohjeet
  • huolehtii siitä, että yksikössä on asianmukaiset ja turvalliset säilytystilat lasten lääkkeille
  • käsittelee WPro-ohjelmaan viedyt lääkehoidon virheilmoitukset ohjelmaan ja käsittelee virheilmoituksen pohjalta virheellisesti annetun lääkkeen antamistilanteen yhdessä henkilökunnan kanssa.

Varhaiskasvatuksen työntekijä

  • siltä osin kuin lääkehoidon toimintasuunnitelmaan sisältyvät tiedot ovat välttämättömiä lapsen varhaiskasvatuksen järjestämiseksi, ne kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan
  • vastaa perehdytyksen ja lääkehoitoluvan saatuaan lapsen lääkkeen antamisesta omassa lapsiryhmässä
  • vie lääkehoidon virheilmoituksen WPro-ohjelmaan ja ilmoittaa asiasta huoltajille jos lapsen lääkkeenannossa on tapahtunut virhe
  • varmistaa luonnollista tietä annettavien lääkkeiden osalta, että lääkkeen annostelu on ennalta sovitun mukainen
  • arvioi omalta osaltaan lapsen lääkehoidon vaikuttavuutta ja kertoo havainnoistaan huoltajille
  • huolehtii retkille mukaan lapsen mahdollisen lääkityksen
  • vastaa lapsen lääkkeiden oikeasta ja turvallisesta säilyttämisestä
  • työntekijä on velvollinen ilmoittamaan, jos hän ei koe hallitsevansa hänelle annettua työtehtävää, jolloin työnantaja on velvollinen järjestämään hänelle lisäperehdytystä
  • kirjaa päivittäin ylös antamansa lääkkeet lääkkeenantolomakkeelle ”Lapsen lääkehoidon päiväkirja” yhteisesti sovitulla tavalla (päiväkotiin jää dokumentti)
  • kukin yksikön aikuinen vastaa hätätilanteessa ensiaputoimenpiteistä.

Lapsen huoltajat

  • informoivat henkilökuntaa lapsen sairaudesta ja lapselle annettavasta lääkehoidosta
  • tiedottavat henkilökuntaa kirjallisesti mikäli lääkkeen annostusohjeisiin on tullut muutoksia lääkärin määräyksestä
  • vastaa tiedottamisesta lapsen siirtyessä toiseen varhaiskasvatuspaikkaan
  • vastaa lääkkeiden toimittamisesta alkuperäispakkauksissa päiväkotiin ja päiväkodista kotiin.

Lapsen yksilöllinen lääkehoitosuunnitelma

Huoltajia tiedotetaan lapsen lääkehoidon yksilöllisen toimintasuunnitelman laatimisen tarpeesta  varhaiskasvatuspaikan myöntämisen yhteydessä. Suunnitelman laatii esim. lasta hoitava tahon hoitaja yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstöedustajan ja lapsen huoltajien kanssa.

Toimintasuunnitelmaa laadittaessa pohditaan lapsen lääkehoidon ja terveydentilan seurannan tarpeet ja millä laajuudella ja toimenpiteillä näihin tarpeisiin pystytään vastaamaan, esimerkiksi

  • millaista osaamista tarvitaan, kuka kouluttaa, ketä koulutetaan
  • miten varmistetaan lääkkeen antajien riittävä osaaminen
  • lääkkeen tai käytetyn välineen hävittäminen.

Lapsen lääkehoidon yksilöllisen toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä tulee myös arvioida tarvitseeko lapsi erityistä hoitoa ja kasvatusta ja vaatiiko lapsen hoidon järjestäminen henkilöstön lisäresursointia.

Lapsen lääkehoidon yksilöllinen toimintasuunnitelma laaditaan seuraavissa tilanteissa

  • Lapsen tiedetään tarvitsevan välitöntä lääkehoitoa tietyissä tilanteissa (esim. anafylaktisen shokin vaara, kouristukset)
  • Lapsella on pitkäaikaissairaus, johon hän tarvitsee ulkopuolisen antamaa lääkehoitoa hoitopäivän aikana
  • Lapsella on sairaus, jonka lääkehoidon vaikutuksia on seurattava päivän aikana
  • Lyhytkestoisten lääkekuurien yhteydessä käytetään ainoastaan lääkkeenantolomaketta ”Lapsen lääkehoidon päiväkirja”.

Lapsen lääkehoidon yksilölliseen toimintasuunnitelmaan kirjataan

  • mistä sairaudesta tai oireesta on kyse
  • milloin lääkehoitoa tarvitaan
  • missä lääke säilytetään
  • miten lääke annetaan
  • lääkkeen annosteluohje
  • vastuuhenkilöt
  • mitä muita toimenpiteitä kuin lääkkeen antamista tilanne edellyttää
    • mitä oireita seurataan
    • muita lääkkeen antamiseen liittyviä toimenpiteitä (esim. verensokerin mittaaminen)
    • ilmoittaminen vanhemmille
    • terveydenhuollon ammattihenkilöiden konsultoiminen

Pitkäaikaislääkityksessä noudatetaan yhdessä vanhempien ja/tai terveydenhuollon kanssa sovittuja käytänteitä.
Jos lyhytaikaisissa lääkekuureissa lääkettä joudutaan antamaan hoitopäivän aikana, sen antamisesta huolehtii ensisijaisesti lapsen omahoitaja, vakinainen henkilökunta tai asiaan perehtynyt henkilöstön edustaja. Lääke annetaan huoltajien toimittaman kirjallisen ohjeen mukaan.

Lapsen lääkkeiden säilytys

Lasten tarvitsemat lääkkeet suositellaan säilytettäväksi erillään henkilökunnan käyttöön tarkoitetusta lääkekaapista. Jääkaapissa säilytettävät lääkkeet säilytetään suljettavassa rasiassa, erillään ruokatarvikkeista. Jokaisessa lääkepakkauksessa tulee olla lapsen nimi. Lasten lääkkeet säilytetään säilytysohjeiden mukaisesti oikeassa lämpötilassa ja lasten ulottumattomissa.

Lääkehoidon osaamisen varmistaminen ja ylläpitäminen

Varhaiskasvatuksessa pääsääntö on, että lääkehoitoa toteuttavat lääkehoitoon koulutetut terveydenhuollon ammattihenkilöt. Lähihoitajat ovat lääkehoitoon koulutettua nimikesuojattua henkilöstöä, joiden osaamista ylläpidetään tarvittaessa esim. uuden pitkäaikaissairaan lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa.

Varhaiskasvatuksen muu työntekijä, esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettaja, lastenhoitaja tai perhepäivähoitaja, joka ei ole saanut terveysalan koulutusta, voi toteuttaa lääkärin lapselle määräämää, luonnollista tietä annettavaa (esim. suun kautta) tai ihon alle pistettävää (esim. insuliini) lääkehoitoa. Tällöin lääkehoidon toteuttaminen perustuu työntekijän suostumukseen, perehdytykseen ja lisäkoulutukseen sekä lapsikohtaiseen lääkehoitosuunnitelmaan. Terveysalalle kouluttamattomalla työntekijällä ei ole velvoitetta lääkehoidon toteuttamiseen. Huoltajien tulee olla tietoisia siitä, kuka lääkehoitoa varhaiskasvatuksessa toteuttaa.

Yksittäisen lapsen osalta lääkehoidon osaamisen varmistaminen tapahtuu huoltajien ja tarvittaessa alan asiantuntijoiden antamalla riittävällä perehdytyksellä ja opastuksella lapsen lääkehoitoon ja hoitotoimiin.

Varhaiskasvatuksen työntekijöiden pistoksena annettavan lääkehoidon osaaminen tulee varmistaa näytöllä. Näytön vastaanottaa tehtävään koulutettu terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja. Työnantajan tulee järjestää varhaiskasvatuksen työntekijöille tarvittaessa perehdytystä ja lisäkoulutusta. Perehdyttäjä antaa kirjallisen todistuksen koulutukseen osallistumisesta ja perehdytettävän riittävistä taidoista.

Vastuukysymykset

Kirjallisen todistuksen antava vastaava lääkäri vastaa siitä, että lääkehoidon toteuttajalla on lääkehoidon toteuttamisen edellyttämä perehdytys ja koulutus. Lääkäri vastaa siitä, että koulutus vastaa kyseisen lääkehoidon osaamisvaatimuksia ja että lääkehoidon toteuttajan osaaminen on varmistettu näytöllä. Näytön vastaanottaja vastaa lääkehoidon osaamisen varmistamisesta. Lääkehoidon toteuttaja vastaa itse siitä, että hän toteuttaa lääkehoitoa lääkärin lääkemääräyksen, koulutuksensa, ammatillisen vastuualueensa tai lääkehoidosta tehdyn sopimuksen ja työyksikön lääkehoitosuunnitelman mukaisesti.

Lääkehoidon virhetilanteiden kirjaaminen ja arviointi

Lääkkeenannon virhetilanteet, jotka vaikuttavat lapsen terveyteen, esim. lapsi on saanut lääkettä liikaa/liian vähän, lääkkeen antaminen on unohtunut, lapsi on oksentanut lääkkeen pois, kerrotaan lapsen huoltajalle ja ilmoitetaan tapahtuneesta päiväkodinjohtajalle kirjaamalla virheilmoituksen WPro-ohjelmaan. Päiväkodinjohtaja käsittelee hänelle tulleet lääkehoidon virheilmoitukset. Jokainen lääkehoidossa tapahtunut virhetilanne käsitellään yksikössä asianosaisten kanssa.