Usein kysytyt kysymykset

Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin koskien Loviisan koronavirustilannetta. (Päivitetty 4.12.2020)

Koska henkilö on altistunut ja koska ei?

Kun epäillään, että henkilöllä saattaa olla koronavirustartunta, hän menee testeihin ja jää kotiin odottamaan vastausta. Kun henkilöllä todetaan koronavirustartunta, perusturvakeskuksen ammattilaiset tekevät tartunnanjäljityksen, jossa selvitetään, keitä kaikkia sairastunut on voinut altistaa taudille. Koska tauti tartuttaa jo ennen oireiden ilmestymistä, selvitetään keitä koronavirukseen sairastunut henkilö on tavannut 48 tuntia aikaisemmin, ennen oireiden alkamista.

Tartuntataudeista vastaava lääkäri ja hoitohenkilökunta arvioivat näiden henkilöiden riskiä sairastua myös koronavirukseen eli saada niin sanottu jatkotartunta. Tähän arvioon vaikuttavat muun muassa tapaamisen pituus, paikka, välimatka ja onko käytössä ollut suojaimia. Henkilöä ei siis välttämättä katsota altistuneeksi, vaikka tapaaminen olisikin tapahtunut 48 tuntia ennen sairastumista. Nämä henkilöt, joita ei katsota altistuneiksi, voivat jatkaa normaalia elämää.

Niihin henkilöihin, jotka katsotaan altistuneiksi, eli heillä joilla on suurentunut riski saada jatkotartunta, otetaan henkilökohtaisesti yhteyttä ja annetaan ohjeet, miten toimia. Tartuntatautilääkäri asettaa heidät karanteeniin.

Mikä on karanteeni? Mitä eroa on karanteenilla ja eristyksellä?

Kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä eristykseen tai karanteeniin henkilön, joka on sairastunut koronavirukseen tai jonka perustellusti epäillään sairastuneen siihen. Eristyksessä koronavirukseen sairastunut henkilö eristetään terveistä, koska halutaan välttää mahdolliset jatkotartunnat.

Karanteeni tarkoittaa, että terveen henkilön liikkumisvapautta rajoitetaan. Koronavirus voi tarttua jo ennen kuin varsinaiset oireet puhkeavat, joten karanteenilla estetään se, ettei oireeton kantaja tartuttaisi muita henkilöitä.

Tartuntatautilääkärin määräämä eristys tai karanteeni ei ole suositus, vaan viranomaispäätös. Se perustuu näyttöön tai perusteltuun epäilyyn siitä, että henkilö on altistunut taudille. Lääkärin määräämää karanteenia ei voi lyhentää koronavirustestillä.

Miksi karanteeniin joutuneen lähipiiriä ei laiteta myös karanteeniin?

Koronavirukseen sairastuneen lähipiiri, joka on ollut lähikontaktissa sairastuneen kanssa, laitetaan aina karanteeniin.

Jos henkilö on asetettu karanteeniin sen takia, että hän on ollut lähikontaktissa tartunnan saaneen henkilön kanssa ja hän on oireeton, karanteenissa olevan henkilön lähipiiriä ei aseteta karanteeniin. Karanteeniin asetetun oireettoman henkilön lähipiiri ei ole tartuttava, sillä siihen, että henkilö alkaa tartuttaa muita, on viivettä. Tämän takia altistuneen oireettoman henkilön omaisten ei tarvitse rajoittaa elämäänsä.

Jos karanteenissa olevalle altistuneelle tulee oireita, hänen perheenjäsentensä on suositeltavaa jäädä omaehtoiseen karanteeniin, kunnes koronavirustestin tulos on valmistunut. Jos testin tulos on positiivinen, virallinen karanteeni laajennetaan tarpeen mukaan lähiomaisiin.

Missä vaiheessa Loviisassa ollaan?

Suomessa eletään nyt koronavirusepidemian niin sanottua toista aaltoa. Ensimmäisen aallon laajamittaisista rajoitustoimista siirryttiin kohdennettuihin toimenpiteisiin. Suomessa noudatetaan niin sanottua hybridistrategiaa, jonka mukaisesti estetään viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvataan terveydenhuollon kantokyky ja suojellaan erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Tämän toimintasuunnitelman mukaisesti annetaan epidemian eri vaiheissa epidemian kannalta tarkoituksenmukaisia suosituksia ja rajoituksia.

Hybridistrategian mukaiset suositukset ja rajoitukset viruksen etenemisen estämiseksi voivat kohdistua yksilöihin, yhteisöihin tai koko väestöön. Toimenpiteiden on oltava epidemiologisesti perusteltuja. Toimenpiteiden tarvetta ja kohdentamista arvioidaan valtakunnallisesti ja alueellisesti epidemian eri vaiheet huomioiden. Käytännössä siis epidemian eri vaiheissa annetaan erilaisia suosituksia ja rajoituksia.

Epidemia on jaettu kolmeen vaiheeseen: perustasoon, kiihtymisvaiheeseen ja leviämisvaiheeseen. Koko Uudenmaan maakunta on epidemian leviämisvaiheessa.

Kuka vastaa suositusten ja rajoitusten antamisesta?

Maassamme ei ole enää poikkeustilaa, vaan kukin alue on muodostanut alueellisen koordinaatioryhmän alueellisen viranomaistyön organisoimiseksi ja toimenpiteiden koordinoimiseksi. Uudenmaan alueelliseen koordinaatioryhmään kuuluu HUSin, THL:n ja AVIn asiantuntijoiden lisäksi kuntien ja yksityisten isompien terveydenhuoltoyritysten edustajia.

Uudenmaan koordinaatioryhmässä Loviisaa edustavat johtava lääkäri ja perusturvajohtaja. Uudenmaan koordinaatioryhmä seuraa alueen epidemiatilannetta ja antaa epidemian hillitsemiseen tähtääviä suosituksia ja rajoituksia, joita kukin kunta sitten antaa eteenpäin omassa kunnassaan kyseisen kunnan epidemiatilanne huomioiden.

Paikallisesti suosituksia ja rajoituksia antaa Loviisan kaupungin perusturvakeskuksen pandemiaohjausryhmä ja kaupungin johtoryhmä, jossa on edustettuna kaupungin kaikki eri keskukset.

Mitä suosituksia ja rajoituksia Loviisassa on käytössä?

Loviisan kaupungin antamat suositukset ja rajoitukset on koottu Loviisan kaupungin verkkosivustolle Ajankohtaista koronaviruksesta -sivulle, ja niistä on myös tehty mediatiedotteita, lisäksi tietoa on jaettu sosiaalisessa mediassa.

Miksi minä en saa tietoa siitä, onko työkaverini tai joku muu tuttuni sairastumisen takia eristyksissä tai asetettu altistumisen takia karanteeniin?

Osaan kuntalaisia askarruttavista kysymyksistä kaupungilla ei ole mahdollisuutta vastata vaarantamatta kysymyksen kohteena olevan henkilön oikeutta yksityisyyteen. Tiedot, jotka sisältävät yksityiskohtaisia tietoja potilaan terveydentilaan liittyen ja myös muita henkilökohtaisia tietoja, on pidettävä salassa. Vaikka kuntalainen itse kokisi, että hänellä on oikeus tietää yksityiskohtaisia tietoja, Loviisan kaupunki ei tule vastaamaan jatkossakaan sellaisiin kysymyksiin, missä salassapitovelvollisuus vaarantuu.

Miksi joskus testataan oireettomia, joskus ei?

Altistuneita ja muitakin henkilöitä testataan yleensä vain silloin, jos heille tulee oireita. Oireeton henkilö voi kuitenkin tietämättään levittää tautia eteenpäin. Erikseen harkiten voidaan joskus oireettomiakin testata. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi, kun ikäihmisten asumisyksikössä todetaan tartunta. Koska ikäihmiset kuuluvat riskiryhmään, on toisinaan testattu myös oireettomat mahdollisen oireettoman tartuntalähteen löytämiseksi. Näin toimitaan joskus myös joukkoaltistumisissa, jotta mahdolliset oireettomat kantajat löydettäisiin ja näin pystyttäisiin jatkotartuntojen määrää vähentämään.

Miksi jatkotartunnoista ei aina tiedoteta?

Tässä vaiheessa tiedotetaan vielä kaikista joukkotartunnoista, mutta niihin liittyvissä jatkotartunnoissa käytetään tarkkaa harkintaa. Tiedottamisella pitää olla jokin epidemiaa oikeasti hillitsevä tavoite, ei pelkän tiedonjanon tyydyttäminen. Joukkotartunnoista tiedotetaan, jotta ne joita ei lueta altistuneiksi, mutta jotka kuitenkin ovat olleet tekemisissä kyseisen joukon kanssa, voivat seurata mahdollisia oireitaan ja hakeutua tarvittaessa nopeasti testeihin.

Yksittäisten sairastuneiden aiheuttamista jatkotartunnoista ei yksityisyyden suojan takia tiedoteta. Kaikki sairastuneethan ovat saaneet sairautensa jonkun toisen henkilön aiheuttaman jatkotartunnan kautta. Tartunnan saanut päättää itse haluaako kertoa sairastumisestaan vai ei. Koronavirus on toisessa aallossa aiheuttanut entistä enemmän tartuntoja myös perheen sisällä ja lähipiirissä. Näistä ei yleensä myöskään tule tiedottaa julkisesti, vaan niille henkilöille, joilla on suurentunut riski saada jatkotartunta, tiedotetaan asiasta henkilökohtaisesti.

Loviisassa on viime aikoina todettu myös useita joukkoaltistumisia. Mahdollisten jatkotartuntojen määrä kussakin yksittäisessä joukkoaltistumisessa ei ole enää tässä epidemian vaiheessa tiedottamisen kannalta kovin oleellinen asia. Tosiasia on, että tautia on niin paljon liikkeellä Uudellamaalla ja Loviisassakin, että tartunnan riski on jokaisella kuntalaisella suurentunut ja tartunnan voi saada mistä vaan. Tartuntariskiä kuntalainen voi vähentää käyttämällä kasvosuojusta, huolehtimalla hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta, huolehtimalla turvaväleistä ja noudattamalla muita annettuja ohjeita, suosituksia ja rajoituksia. Kuntalainen ei voi estää tartuntaa enää vain välttelemällä kanssakäymistä esimerkiksi tietyn koulun oppilaiden kanssa tai tietämällä esimerkiksi Loviisassa alueen, jossa tartuntoja on todettu keskimääräistä enemmän.