Aktiivisena ikävuosien karttuessa -hanke

Aktiivisena ikävuosien karttuessa – hyvä ikääntyminen Loviisan kaupungissa; Loviisan kaupungin ja ammattikorkeakoulu Arcadan kehitys- ja yhteistyöhanke

Gun-Britt Lejonqvist · Carola Klawér

Loviisan kaupungin perusturvakeskus toteutti vuosina 2014–2016 kehitys- ja yhteistyöhankkeen yhdessä ammattikorkeakoulu Arcadan kanssa. Yhteistyön tavoitteena oli antaa opiskelijoille ”oikea ympäristö” toteuttaa tapaustutkimuksia, hankkeita ja lopputöitä sekä antaa Loviisan kaupungin perusturvakeskukselle tietoa siitä, miten kaupungin ikäihmiset kokivat voivansa ja millaisena he pitivät Loviisan kaupungin palvelua suhteessa siihen mitä he katsoivat tarvitsevansa. Tietoja haluttiin saada muun muassa siitä, kuinka onnellisia ikäihmiset olivat, kuinka turvallinen olo heillä oli ja kuinka tyytyväisiä he olivat omaan kotihoitoonsa. Tietoa kerättiin myös siitä, millaista hyvän kuntoutuksen tulisi olla.

Taustaa Arcadan kanssa toteutetulle kehitys- ja yhteistyöhankkeelle

Uusi vanhuspalvelulaki tuli voimaan 2013 ja siinä painotetaan pyrkimystä tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintaa ja kykyä selviytyä omin voimin. Sen tarkoitus on niin ikään parantaa ikäihmisten mahdollisuuksia saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja ja vaikuttaa näiden palvelujen sisältöön ja toteuttamiseen.

Laki edellyttää uutta näkökulmaa vanhuspalveluun ja ikääntymiseen. Ikäihmistä tulee kohdella kunnioittavasti, hänet tulee ottaa mukaan hoitoon ja hänen tulee saada kantaa vastuuta omasta terveydestään ja elämästään. Potilaat ja asiakkaat etsivät nykyisin aktiivisesti vastauksia omaa terveyttä ja hyvinvointia koskeviin kysymyksiin. Heikoille, riskialttiille tai erityisen herkille, ja sitä kautta haavoittuville, ihmisille on vieläkin merkityksellisempää saada ammattilaisten apua todellisuuden hahmottamiseen osallisuutta tunteakseen, sekä turvallista ja luotettavaa hoitoa (1).

Koko kaupungin henkilöstö mukana työssä hyvän ikääntymisen puolesta – Loviisan kaupungin vanhuspalveluhanke

Loviisan kaupungin väkiluku on noin 15 300, joista 29 % on eläkeläisiä (2). Laadukkaan hoidon kehittämiseksi ikääntyvälle väestölle sekä pysyvän ja todellisen muutoksen aikaansaamiseksi perusturvakeskuksen johto päätti, että henkilöstön on saatava apua ja tukea sellaisen ajattelun luomiseen ja kehittämiseen, joka johtaa tekoihin ja rohkeuteen luopua rutiineista sekä kykyyn osata todella tukea ja auttaa ikäihmisiä elämään hyvää elämää. Johto oli tietoinen siitä, että näiden tavoitteiden saavuttamiseksi vaadittiin riittävän pitkä ja perinpohjainen henkilöstökoulutus. Myös muiden keskusten ja mahdollisten yhteistyökumppaneiden henkilöstöä yritettiin saada mukaan koulutukseen, jotta aikaansaataisiin merkittävä ja pysyvä asennemuutos. Tämä ei kuitenkaan ollut kovin helppoa ja onnistui vain osittain, mutta auttoi silti perusturvakeskusta saamaan viestiä siitä, millaiseen muutokseen pyrittiin. Tamora Oy voitti tarjouskilpailun ja perusturvakeskuksen henkilöstöä koulutettiin runsain määrin tuotekehittäjiksi 1,5 vuotta kestävällä oppisopimuskoulutuksella (3).

Yhteistyössä Tamora Oy:n kanssa Loviisalle hahmoteltu palvelurakenne perustuu pysyvään hyvinvointiin ja kolmeen keskeiseen elementtiin: ”Kuntoutuskartanot”, ”Hyvän elämän talot” ja ”Kotona asuminen”. Tavoitteena on, että 91 %:lla Loviisan vanhuksista (40 %:lla väestöstä 2020) on oikeus asua kotona (3).

Kuntoutuskartanot ovat lyhytaikaista kuntoutusta varten ja tavoitteena on, että ikäihminen palaa kotiin aktiivisen kuntoutusjakson päätyttyä. Hyvän Elämän Talo toimii tehostettuna palveluasumisena, jossa keskitytään asiakkaan yksilöllisiin hyvän elämän toiveisiin ja lähtökohtana palvelumuotojen ja aktiviteettien tarjoamisessa ovat hänen omat vahvuutensa. Talot toimivat ikäihmisten kotina, sallivat vapaan liikkumisen, ulkoilun ja erilaiset aktiviteetit.

Kotona asumisen mahdollistaminen tarkoittaa panostamista kotihoitoon sekä ennaltaehkäisevän, tukea antavan ja kuntouttavan toiminnan että hoidollisen toiminnan kautta. Resurssit, jotka säästetään laitospaikkoja sulkemalla, ohjataan kotihoitoon ja uusia toimintamuotoja kehitetään tueksi ennen avun tarvetta. On olemassa ”buustaustiimi”, joka auttaa elämän murrosvaiheissa, esimerkiksi kun vanhus menettää puolisonsa, ja kotisairaalatiimi, joka voi lähteä liikkeelle yöaikaan.

Uusi organisaatio vaatii sekä uudenlaista ajattelua että uutta johtajuusmallia. Kun asiakas nähdään aktiivisena osallisena vastuullisessa vuoropuhelussa ja täysiarvoisena ”työtoverina”, on mahdollista saada asiakkaan ääni kuuluville. Loviisan kaupungin koulutuspäivänä 30.1.2014 luonnosteltu malli havainnollistaa muutostarvetta ja uusia vaatimuksia, kuten koulutuksen merkitystä (4).

Suunnittelu

Loviisan kaupungin perusturvakeskuksen ja Arcadan välinen yhteistyö aloitettiin tammikuussa 2014 ja Loviisan kaupungin perusturvakeskuksen henkilöstön ja Arcadan kesken on järjestetty useita yhteistyökokouksia, joissa on hahmoteltu ”Loviisan vanhuspalvelun kehittämishanketta”. Hanke esiteltiin Arcadan TKI-päivänä (tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopäivä) lokakuussa 2014 ja hankkeessa oli mukana useita opiskelijoita eri koulutusaloilta.

Toteutus ja aikataulu

Hanke toteutettiin kohdennetusti ja aloitettiin kotihoidosta. Opiskelijat osallistuivat työhön perehdyttämishankkeiden (5–10 op) tai lopputöiden (15 op) avulla. Kaikille hankkeille/töille oli nimetty ohjaaja Arcadassa ja yhteyshenkilö Loviisan kaupungilla.

Terveyden edistämiskurssiin liittyen opiskelijaryhmä yhdessä lehtori Maria Forssin kanssa vieraili Loviisassa tekemässä osahankkeena haastatteluja ja pieniä tapaustutkimuksia. Lopputyöt, sekä empiiriset että teoreettiset, tehtiin sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, fysioterapeutin, liikunnanohjaajan, toimintaterapeutin ja sosionomin koulutusaloilta (12 kpl) hoidon ja ikäihmisten tilanteen, tarpeiden ja toiveiden kartoittamiseksi Loviisassa. Keskeisiä tuloksia esiteltiin kahtena seminaaripäivänä 29.10.2015 ja 30.11.2016.

Keskeiset tulokset

Seuraavassa lyhyt yhteenveto hankkeen keskeisimmistä, opiskelijoiden lopputöihin perustuvista tuloksista. Lopputyöt löytyvät kokonaisuudessaan Theseuksesta, www.theseus.fi, teksteistä ilmenevillä opiskelijoiden nimillä sekä Arcadasta.

1.       Ikäihmisten kokemus elämänlaadusta Loviisassa

Hyvän elämän, kaikkine siihen sisältyvine elämyksineen ja toimineen, tulee luoda pohja sille millaista tukea tai apua ikäihmisten on saatava sen saavuttaakseen. Rutiineista luovutaan ja kutakin yksilöä tuetaan tekemään tai kokemaan asioita, jotka hän mieltää elämässään hyviksi. Jotta hoitajat kykenisivät tukemaan ikäihmisiä elämänlaadun, terveyden ja hyvinvoinnin kokemisessa, on oltava tietoa siitä millaisena nämä itse näkevät oman elämäntilanteensa. Tässä kohtaa yhteistyö Arcadan kanssa tuli kuvaan mukaan.

Loviisan kaupungin ikääntyneellä väestöllä on varsin hyvä elämänlaatu. THL:n 15D-elämänlaatumittarin tulokset ovat 0,855310–0,915407 asteikolla 0–1, jossa 0 = huono elämänlaatu ja 1 = hyvä elämänlaatu (5).

Keskeisiä merkityksellisiä tekijöitä elämänlaadun kokemisessa korkeammalla iällä ovat tulotaso, kroonisten sairauksien puuttuminen ja kyky selviytyä kotona ilman apua sekä ikä sinänsä – nuoremmat kokevat elämänlaadun parempana. Hyvät aistitoiminnot, kuten näkö, kuulo ja tasapaino vaikuttavat liikkuvuuteen ja sosiaaliseen osallisuuteen. Aiemmissa tutkimuksissa merkitykselliseksi on nostettu koulutustaso, joka ei nyt tehdyssä tutkimuksessa tullut selvästi esille, mutta tietenkin koulutuksen ja tulotason välinen yhteys on nähtävissä. Myös yhteys omaisiin ja muut sosiaaliset suhteet ovat positiivisia tekijöitä, kuten myös merkityksellisyyden kokeminen ja elämän mielekkyyden näkeminen. Positiivinen elämänasenne ja kyky nauttia pienistä ilonaiheista, kuten yhteisestä kahvituokiosta hyvän ystävän kanssa, tuovat laatua elämään (6).

2.       Ikääntyminen kotona asuen

Ikäihmiset kuvailevat ihanteellista tulevaisuuden kotia paikkana, jossa on rauhallinen ja hyvä tunnelma, ja olo tuntuu turvalliselta. Kotona voi säilyttää omat rutiinit ja harrastaa itse valitsemiaan aktiviteetteja. Koti on ilon ja yhteisyyden paikka – sekoitus omaa aikaa ja erilaisia aktiviteetteja ja yhteisöllisyyden hetkiä (7). Kotona selviytymisessä painotetaan fyysisen aktiviteetin merkitystä, jolloin kaunis ympäristö ja luonnonläheisyys ovat tärkeitä motivaatiotekijöitä. Aktiivisuus kohentaa fyysistä terveyttä, mutta vaikuttaa myös mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Liikkumisen kannustimina ovat sosiaaliset tekijät: yhdessä käveleminen, ryhmävoimistelu tai koiran kävelyttäminen. Liikkumisen esteitä etenkin ulkona ovat pelko, varsinkin kaatumisen pelko – ja niin ikään huono sää (8). Omassa kodissa liikkuvuus ja aktiivisuus pysyvät yllä myös päivittäisten toimien avulla. Yksilöllinen harjoitusohjelma ja konkreettiset, yksilöllisesti sovelletut ohjeet tasapainon ja lihasvoiman parantamiseksi lisäävät liikkumista ja täydentävät ulkoilua (9).

Tukea kotona asumiseen annetaan tarvekartoituksen pohjalta ja palvelua tarjotaan silloin kun ikäihminen sitä tarvitsee. Kun ikäihmisten kyky huolehtia itsestään horjuu, ensimmäisenä heidät kohtaa usein ambulanssin henkilökunta, joka useasti myös tekee ensimmäisen arvion vanhuksen selviytymisestä kotona. Jonkinlainen arviointiväline osana ikäihmisen hoitosuunnitelmaa helpottaa arviointia ja siinä tulee kartoittaa toimintakyky, sairaudet, lääkitys, hygienia, ravitsemustila ja omaisten tai ystävien kotona antama apu. Jos jollakin osa-alueella on ongelmia, otetaan yhteyttä kotihoitoon ja voidaan tehdä lisäarviointi (10).

3.       Kotihoito kotona asumisen tukena

Kotona selviytyminen ikävuosien karttuessa riippuu monista tekijöistä, joista turvallisuuden kokeminen kotona on yksi keskeisimmistä. Loviisan kotihoidon asiakkaiden keskuudessa tehdyn kyselyn tulokset osoittavat, että 82 % yksin asuvista ikäihmisistä (n=139/193) tuntee olonsa kotona turvalliseksi. Turvattomuuden tunteelle ovat ominaisia yksinäisyyden tunteet. Muita turvattomuuden tunteen syitä ovat somaattiset sairaudet ja muistiongelmat sekä epätietoisuus tulevaisuudesta. Kaikista kyselyyn vastanneista ainoastaan kaksi asiakasta koki, ettei koskaan tuntenut oloaan turvalliseksi kotona. Muuten vaikuttaa siltä, että Loviisan kotihoidon ikäihmisille antama tuki on riittävää (11).

Pieni täydentävä haastattelututkimus tehtiin neljälle ikäihmiselle, jotka ovat olleet kotihoidon asiakkaina 2–10 vuotta. He ovat tyytyväisiä kotihoitajien ammattitaitoon, heitä kohdellaan hyvin ja erityisesti nuorempia hoitajia pidetään pirteinä, osaavina ja mukavina. Lisää henkilökuntaa toivottiin etenkin ilta-aikaan, kuten myös yleisesti enemmän sairaanhoitajakäyntejä. Toiveet tietää kotikäynnin ajankohta ja saada enemmän keskusteluaikaa tulivat esiin. Kotihoitajan pysyminen samana koetaan turvalliseksi ja hyväksi. Lääkkeiden antaminen ja hygienia hoidetaan hyvin ja ikäihmiset kokevat ylipäätään saavansa tarvitsemaansa tukea ja apua (12).

Perusturvakeskuksen pysyvä tavoite on, että silloin kun asiakasta ei enää voida tukea hänen turvattomuuden tunteessaan tai kun yksinäisyyden tunnetta ei enää saada väistymään, on aika yhdessä asiakkaan ja hänen omaistensa ja/tai ystäviensä kanssa miettiä, mitä muita palveluratkaisuja asiakkaalle on tarjolla. Vanhuspalvelussa tulee kuitenkin varmistua, että kaikki muut palvelu- tai tukimuodot on kokeiltu ennen tätä.

4.       Kuntouttavat kartanot

Tilapäisenä vaihtoehtona kotona asumiselle ovat kuntouttavat kartanot. Niissä on kuntouttavaan toimintaan tarvittavat varusteet ja tilat, kuten kuntosali, uima-allas, aktivoivia puutarhoja, vaelluspolkuja jne. Kuntoutus – oli se sitten fyysistä, kognitiivista tai sosiaalista – edellyttää suunnittelussa pätevyyttä ja resursseja, joita kartano voi tarjota. Kuntouttavassa ympäristössä on kuitenkin ennen kaikkea sosiaalisia kontakteja, jolloin ikäihmiset saavat virikkeitä toinen toisiltaan ryhmätoiminnassa ja kuntoutuminen tehostuu. Kuntouttava ote hoidossa tarkoittaa rohkaisua itsehoitoon ja siihen, että ikäihmisten sallitaan tehdä asioita, joista he selviytyvät. Ulkoisen ympäristön merkitystä korostetaan. Luonnonläheisellä ympäristöllä, jossa on mahdollisuus tehdä puutarhatöitä tai olla tekemisissä eläinten kanssa, on suotuisa vaikutus terveysprosesseihin.

Kaikkien aistien – näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaistien – tulee saada virikkeitä puutarhassa. Kauniit, tuulessa kahisevat kasvit luovat mielihyvän tunnetta. Värit ovat tärkeitä, koska ne voivat torjua alakuloa ja synkkyyttä. Jotta ikäihmiset rohkenevat lähteä etsimään uusia elämyksiä, on puutarhan tunnuttava turvalliselta. Tämä vaikutus voidaan aikaansaada aitaamalla puutarha. Täytyy olla tunne, ettei kutsumattomilla vierailla ole pääsyä puutarhaan eikä siellä oleskeluun liity mitään vaatimuksia. Ikäihmiset voivat valita, haluavatko he rauhaa vai aktiivisuutta. Aistipuutarhan tehtävä on myös herättää muistoja ja ajatuksia. Sellaisia saadaan houkuteltua esiin puutarhaan sijoitetuilla ”johtolangoilla”. Suosituksena on, että 25 metrin välein puutarhassa on jotain mielenkiintoista, esim. ruukku, kivikasa tai kukkanen. Tällä saadaan ikäihmiset myös uteliaiksi ja houkuteltua kävelemään vielä vähän eteenpäin. Jos puutarha on hieno ja puoleensavetävä, houkuttelee se ikäihmisen tutkimaan sitä. Virikkeiden lisäämiseksi voidaan istuttaa kasveja ja sijoittaa puutarhaan lintujen kylpyaltaita lintuja ja perhosia varten. Voidaan myös istuttaa yrttejä näkö-, tunto- ja hajuaistia stimuloimaan. Tuulikellot voivat stimuloida kuuloa. Tuoksut kiihottavat hajuaistia, tuuli kahisee puissa ja hieman epätasainen maa saa askeleet tuntumaan kehossa.

Monesta puutarhasta löytyy asioita, kuten kärryjä, polkupyöriä ja puutarhatyökaluja, joita voidaan asetella puutarhaan rohkaisemaan ikäihmisiä käyttämään niitä. Järjestämällä puutarhaan tehtäviä, esim. pyykkien ripustamista tai haravointia, voidaan niin ikään lisätä kiinnostusta puutarhaa kohtaan (14).

5.       Eläimet aktiivisen ikääntymisen resurssina

Eläinten merkitystä vanhustenhuollossa on korostettu lukemattomissa tutkimuksissa. On osoitettu, että esim. koirien avulla vanhusten sosiaalista käyttäytymistä voidaan parantaa – he keskustelevat toistensa kanssa vierailulle tulevasta koirasta ja tunteiden näyttäminen on helpompaa, levoton ja aggressiivinen käyttäytyminen vähenee. Motivaatio ottaa vastaan tukea ja aktivoitua lisääntyy ja unen laatu paranee. Eläimet vaikuttavat mielialaan, lievittävät jossain määrin masennusta, parantavat tilan hahmottamista ja muistia, eli vanhat muistot heräävät eloon (15).

Etenkin koirilla on positiivinen vaikutus ikäihmisten fyysiseen terveyteen. Koirat voivat laskea verenpainetta, vähentää stressiä ja jopa vaikuttaa kuolleisuuteen aivohalvauksen jälkeen. Koirat lisäsivät omistajiensa liikuntaa ja olivat tukena ja turvana vanhemmille omistajilleen. Koiran negatiiviset vaikutukset terveyteen liittyivät lähinnä kaatumisonnettomuusriskiin, joka oli koiranomistajilla suurempi (16).

Sekä koirat, ponit että muut maaseudun eläimet ovat tervetulleita vierailijoita vanhainkodeissa. Kuntouttavissa kartanoissa eläimien, kuten kanojen ja lampaiden, läsnäolo voi olla kesällä innostavaa. Erilaisten asumismuotojen yhteydessä ikäihmisten kanssa yhdessä asuvat kissat ovat jo arkipäivää toimintayksiköissä. Kissoilla näyttää useasti olevan positiivinen vaikutus rentoutuneen sosiaalisen yhteiselon luomiseen yksiköissä. Sitä ikään kuin ”keräännytään kissojen ympärille”.

Viitteet

  1. Stenbock-Hult B, Sarvimäki A. Omvårdnadens etik – Sjuksköterskan och det moraliska rummet. Liber. Stockholm; 2011.
  2. www.loviisa.fi/fi/palvelut/loviisatietoa.
  3. Utti J, Liimatainen J. Loviisan kaupunki – Senioriasumisen palvelurakenne. Tamora Oy:n selvitysraportti; 2013.
  4. Utti J, Liimatainen J. Tehtävänä hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen. THL. 2014. Elämänlaatu (Päivitys 3.12.2014) (Sitaatti 30.12.2014). Haettu verkkosivulta: www.thl.fi/fi/web/hyvinvointipolitiikka/elinolot-ja-hyvinvointi/elamanlaatuTHL 2014.
  5. THL 2014. THL. 2013, 15D – terveyteen liittyvää elämänlaatua arvioiva mittari, TOIMIA-tietokanta, (julkaistu 31.10.2013); 2014. Haettu verkkosivulta: www.thl.fi/toimia/tietokanta/mittariversio/138/.
  6. Forsblom J. Den äldres tankar om ett gott åldrande: Livsglädjen hos äldre: En kvantitativ postenkät studie. Arcada – Nylands svenska yrkeshögskola; 2015. Haettu verkkosivulta: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110215869.
  7. Björk N, Varis L. De äldres upplevelse av vad ett idealt framtida hem i Lovisa är. Arcada – Nylands svenska yrkeshögskola; 2015. Haettu verkkosivulta: www.theseus.fi/handle/10024/98722.
  8. Lindgren A, Österholm L. Åldras i eget hem: En kvalitativ studie om motivationsfaktorer för fysisk aktivitet hos äldre hemmaboende på Sarfsalö. Arcada – Nylands svenska yrkeshögskola; 2015. Haettu verkkosivulta: www.theseus.fi/handle/10024/101403.
  9. Wahlström P, Kalk L. Hemmaträning för självständiga äldre: Ett träningsprogram för att upprätthålla funktionsförmågan. Arcada – Nylands svenska yrkeshögskola; 2015. Haettu verkkosivulta: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121721307.
  10. Forssas L. Kartläggning av åldringens förmåga att klara sig hemma. En blankett för akutvårdspersonalen. Arcada – Nylands svenska yrkeshögskola; 2015. Haettu verkkosivulta: www.theseus.fi/handle/10024/103140.
  11. Kähärä S. Hemvårdsklienternas känsla av trygghet i Lovisa stads hemvård: En enkätundersökningsrapport för utveckling av kvalitet i hemvården. Arcada – Nylands svenska yrkeshögskola; 2015. Haettu verkkosivulta: www.theseus.fi/handle/10024/98099.
  12. Örn N. Klienters upplevelse av hemvården i Lovisa stad; 2017.
  13. Karvinen H, Puranen M. Rehabiliterande Hälsoherrgårdar för äldre. Arcada – Nylands svenska yrkeshögskola; 2016. Haettu verkkosivulta: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110315703.
  14. Segercrantz. Empowerment i trädgården med äldre: En systematisk litteraturstudie. Arcada – Nylands svenska yrkeshögskola; 2015. Haettu verkkosivulta: www.theseus.fi/handle/10024/98176.
  15. Espling K M. Djurassisterad intervention och den äldres hälsa: En kvalitativ litteraturstudie. Arcada – Nylands svenska yrkeshögskola; 2016. Haettu verkkosivulta: www.theseus.fi/handle/10024/102453.
  16. Hyvönen T, Elenius C. Hundarnas inverkan på de äldres fysiska hälsa: En kvalitativ litteraturstudie. Arcada – Nylands svenska yrkeshögskola; 2016. Haettu verkkosivulta: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016092114447.
Kirjoittajat:

Gun-Britt Lejonqvist
Arcadan ammattikorkeakoulun yliopettaja

Carola Klawér
Loviisan kaupungin perusturvajohtaja