Myllyharjun kävelyreitti sai opastetaulut

Näkymä Myllyharjulta Utsikt från Kvarnåsen

Loviisalaisten suosima kävelyreitti tarjoaa sekä luontokokemuksia että jälkiä kaupungin menneisyydestä. Myllyharjun uudet opastekyltit kertovat harjun historiasta ja luonnosta.

Reitin pituus on 1,7 kilometriä ulottuen Loviisan kirkolta Plagenin uimarannalle. Matkan varrelle sijoittuvat 16 kylttiä kertovat Myllyharjusta sanoin ja kuvin.

-Harjulla on ollut suuri merkitys Loviisassa, opastekylttien tekstien laadinnasta vastannut Mia Grönstrand sanoo. –Kylpylälääkäri Georg Öhman aloitti 1880-luvulla Myllyharjun virkistyskäytön määräämällä kylpylävieraille terveyskävelyjä.

-Myllyharju on loviisalaisille niin itsestään selvä asia, että harvoin tulee ajatelleeksi, kuinka paljon se on vaikuttanut kaupungin kehitykseen, kaupunginpuutarhuri Mona Bäckman muistuttaa. -Kasvillisuus alueella ja sen läheisyydessä on muovautunut ihmisen toiminnan seurauksena, se mitä eri aikakausina on painotettu, näkyy erilaisina jälkinä harjun kasvillisuudessa.

Opastekylttien kautta tulee tutuksi se, miten harju on aikojen saatossa muovautunut ja miten sitä on hyödynnetty.

-Myllyharju on saanut nimensä tuulimyllyistä, joita täällä oli 1700-luvun puolestavälistä 1900-luvun alkuun asti. Siihen aikaan harju oli puuton, joten siellä tuuli voimakkaasti, museointendentti Ulrika Rosendahl kertoo.

Myöhemmin harjulle päätettiin kylvää mäntymetsää, mikä teki kylpylävieraiden promenadeista miellyttävämmän.

-Myllyt purettiin pois, mutta katumus iski myöhemmin. Vuonna 1923 siirrettiin Loviisan viimeinen mylly harjulle, jossa se sijaitsee edelleen. Alun perin mylly sijaitsi kirkon pohjoispuolella.

Reitillä tulevat tutuksi myös jo maisemasta kadonneet rakennukset, kuten Mossebackenin täysihoitola ja ravintola Casino, jotka molemmat tuhoutuivat tulipaloissa. Monet loviisalaiset muistavat myös aikansa betonibrutalismia edustaneen vesitornin, joka sijaitsi harjulla 1961–2017. Harju on toiminut hautapaikkana 1700-luvulta lähtien.

Myllyharjun kävelyreitin opastekyltit ovat syntyneet kaupungin eri keskusten yhteistyönä, jäseniä on ollut mukana puisto-osastolta, kaupungin museosta, viestinnästä, kaavoituksesta, ympäristönsuojelusta ja infrastruktuurista.