Yleistä hulevedestä ja maksusta

Alla kootusti hulevesimaksuista esiin tulleita kysymyksiä ja niiden vastaukset.

Mitä hulevesi on ja miksi siitä laskutetaan?

Hulevesi on maan pinnalta, rakennuksen katolta ja muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- tai sulamisvettä. Myös salaojavesiksi kutsutut rakennusten perustusten kuivatusvedet ovat hulevettä.

Hulevesijärjestelmä on hulevesiviemäriverkosto, ojaverkosto, erilaisten vedenviivytysrakenteet, painanteet ja rummut.

Hulevesimaksulla katetaan yleisten alueiden kuten katu- ja puistoalueiden sekä kiinteistöiltä tulevien hulevesien johtamisen kustannuksia. Niitä syntyy esimerkiksi hulevesiviemäriverkoston, ojaverkoston ja erilaisten viivytysrakenteiden rakentamisesta ja ylläpidosta. Hulevesijärjestelmästä hyötyvät kaikki järjestelmän vaikutusalueella olevat kiinteistöt.

Mikä on hulevesimaksu ja mihin se perustuu?

Hulevesien hallinnan lainsäädäntö muuttui maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesihuoltolain uudistuksen yhteydessä vuonna 2014. Hulevesien hallinta siirrettiin kokonaisuudessaan maankäyttö- ja rakennuslakiin lukuun 13a, joka määrittelee kunnalle uusia tehtäviä. Vastuu hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueilla siirtyi kunnalle.

Kaupunginvaltuusto päätti hulevesimaksun käyttöönotosta 19.9.2018. Hulevesimaksu sisältyi aiemmin jätevesimaksuun, ja osa hulevesikustannuksista maksettiin verovaroin. Hulevesimaksun käyttöönotto vaikuttaa jätevesimaksuihin alentavasti. Lisäksi muutos tuo läpinäkyvyyttä maksuihin ja tulot kohdentuvat paremmin.

Miksi maksu peritään, vaikka en ole tehnyt sopimusta hulevesistä?

Kyse on julkioikeudellisesta maksusta, jonka periminen ei perustu sopimukseen vaan lainsäädäntöön. Kaupunki vastaa maankäyttö- ja rakennuslain sekä kaupunginvaltuuston päätöksellä hulevesien hallinnasta hulevesiviemäröinti mukaan luettuna. Maksu koskee kaikkia hulevesijärjestelmän vaikutusalueella olevia kiinteistöjä eikä sen periminen edellytä sopimusta.

Mihin hulevesimaksu käytetään?

Hulevesimaksuista saadut tuotot käytetään hulevesijärjestelmien suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon. Hulevesijärjestelmään kuuluu hulevesiviemäreiden lisäksi asemakaavoitetun alueen ojia, kaupunkipuroja ja hulevesirumpuja.

Kenelle yleisten alueiden hulevesijärjestelmän huolto kuuluu?

Vastuut jakautuvat kaupungin sekä kiinteistön omistajan tai sen haltijan kesken, niin kuin laissa kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta on säädetty.

Kiinteistön omistajaa tai sen haltijaa koskee puhtaanapitovelvoite, joka tarkoittaa muun muassa lehtien, maa-aineksen sekä roskien poistamisen hulevesikaivojen kansiritilöiden päältä sekä tukkeutumisvaaraa aiheuttavan materiaalin poistamisen ojarumpujen aukoilta.

Kiinteistön omistajaa tai sen haltijaa koskee myös talvikunnossapitovelvoite, joka tarkoittaa muun muassa jalkakäytävän viereisen katuojan, sadevesikourun, ojarumpujen sekä hulevesikaivojen kansiritilöiden pitämisen lumettomana ja jäättömänä. Tonttiliittymän kunnossa- ja ylläpito sekä ojarumpujen avoinna pitäminen kuuluvat kiinteistön omistajalle tai haltijalle.

Vastuiden jakautumisesta tarkemmin kaupungin sivuilta puhtaanapitovelvoitteen osalta sekä talvikunnossapitovelvoitteen osalta.

Lasku hulevesimaksusta

Miten hulevesimaksu laskutetaan?

Hulevesimaksu laskutetaan kerran vuodessa. Hulevesimaksu peritään taholta, joka omistaa kiinteistön tai hallinnoi vuokrasopimuksella kaupungin tonttia hulevesijärjestelmän vaikutusalueella.

Miksi saan samasta kohteesta monta laskua? Miksi osassa hulevesimaksun suuruus vaihtelee?

Mikäli esimerkiksi omakotitalo ja sen pihapiiri sijaitsevat useamman kiinteistön alueella, lähetetään jokaisesta kiinteistöstä oma hulevesimaksunsa. Useamman maksun voi välttää sillä, että hakee tonttijaon muutosta ja tontin lohkomista yhdeksi kiinteistöksi. Lisätietoja löytyy kaupungin nettisivuilta.

Hulevesimaksun kohdentaminen Muutosehdotus: Kuka saa laskun hulevesimaksusta?

Lasku kohdistetaan kiinteistön omistajalle tai kiinteistön haltijalle, mikäli kiinteistö on kaupungin tontinvuokrajärjestelmässä. Muiden tahojen vuokrauksista kaupungilla ei ole käytettävissä kattavia tietoja. Mikäli omistajia on useampia, lasku kohdistuu vain yhdelle osapuolelle. Jos kyseessä on kiinteistön tai vuokra-alueen haltija, niin hulevesimaksu kohdistuu tontinvuokrajärjestelmässä olevalle laskun vastaanottajaosapuolelle. Jos kyseessä on kiinteistön omistaja, niin maksu kohdistuu yhdelle osapuolelle seuraavassa järjestyksessä:

  1. jos osapuoli asuu hallintayksikön mukaisessa osoitteessa
  2. osapuolella on suurin omistusosuus
  3. osapuolen osoite on tiedossa
  4. osapuolen osoite ei ole ulkomaalainen
  5. osapuolen sukunimi aakkosjärjestyksessä
  6. osapuolen etunimi aakkosjärjestyksessä.

Miksi sain laskun kiinteistöstä, jonka olen myynyt tai jota en omista?

Lasku kohdistetaan kiinteistön omistajalle laskutustiedon keruun ajankohdan tilanteen mukaisesti. Lasku lähetetään omistajan viralliseen osoitteeseen.

Jos laskutuksessa käytetyt tiedot ovat virheellisiä, asiasta kannattaa tehdä muistutus, jolloin asia voidaan tarvittaessa saadun selvityksen perusteella korjata.

Jos kiinteistön ostanut taho ei ole lohkonut määräalaansa, on lasku kohdistunut kiinteistön omistajaan eikä määräalan omistajaan. Laskusta tulisi tällöin tehdä muistutus, jolloin asia voidaan saadun selvityksen perusteella korjata.

Omistan useita kiinteistöjä. Miksi en voi saada kaikkien omistuksessani olevien kiinteistöjen hulevesimaksuja yhdellä laskulla?

Laskujen yhdistäminen ei valitettavasti onnistu laskutusjärjestelmästä johtuen. Järjestelmää pyritään kehittämään, jotta yhdistäminen onnistuisi jatkossa.

Täytyykö hulevesimaksu maksaa, jos siinä on virhe?

Hulevesimaksu on julkisoikeudellinen maksu ja suoraan ulosottokelpoinen ilman oikeuden päätöstä tai määräystä. Erääntyneelle laskulle on suoritettava voimassa oleva viivästyskorko sekä huomautuskulut kirjallisen maksukehotuksen lähettämisestä.

Mikäli hulevesimaksusta on tehty kirjallinen muistutus, mahdolliset perintätoimenpiteet katkaistaan. Muistutuksen johdosta tehdään viranhaltijapäätös ja maksuvelvolliselle lähetetään uusi, korjattu hulevesimaksu.

Selkeät rekisteri- ja laskuvirheet korjataan ja lähetetään uusi, korjattu lasku.

Kiinteistöön liittyviä kysymyksiä

Mikä on kiinteistö?

Kiinteistö on kiinteistörekisteriin merkitty itsenäinen maa- ja/tai vesialueen omistusyksikkö, johon kuuluvat lähtökohtaisesti sillä sijaitsevat rakennukset ja kiinteät laitteet.

Mikä on asemakaava-alue? Onko minun taloni asemakaava-alueella?

Asemakaavoitettu alue löytyy suurimmilta osin kaupungin karttapalvelusta.

Tarkempaa tietoa kaava-alueista voi tiedustella kaupunkisuunnitteluosastolta.

Mikä on hulevesijärjestelmän vaikutusalue?

Kaupunginvaltuuston päätöksen (19.9.2018 § 88) mukaisesti hulevesijärjestelmän vaikutusalue on asemakaava-alue.

Mikä on kiinteistöni pinta-ala?

Kiinteistön pinta-ala löytyy kiinteistöverolaskusta tai kiinteistön vuokralaskusta. Kiinteistön pinta-alasta puhuttaessa tarkoitetaan maapinta-alaa, ei kiinteistöllä sijaitsevien rakennusten pinta-alaa.

Miksi kiinteistön käyttötarkoitus on väärä?

Hulevesimaksuun on oletuksena otettu kiinteistön asemakaavan mukainen käyttötarkoitus. Toisinaan kaavan mukainen käyttötarkoitus ei vastaa todellisuutta, vaan esimerkiksi teollisuus- tai rivitalotontilla voi olla omakotitalo. Ilmoitetut virheet käyttötarkoituksessa korjataan ja lopullinen lasku määräytyy todellisen käyttötarkoituksen mukaan.

Tontilla voi olla myös useita rakennuksia, joiden käyttötarkoitus vaihtelee esimerkiksi siten, että samalla kiinteistöllä on omakotitalon lisäksi pieni verstas tai muu vastaava rakennus. Tällaiset tilanteet tarkistetaan tapauskohtaisesti siten, että hulevesimaksu määräytyy lähtökohtaisesti tontin pääkäyttötarkoituksen mukaisesti.

Miksi taloyhtiömme joutuu maksamaan moninkertaista hulevesimaksua?

Joidenkin rivitalo- ja asuinkerrostaloyhtiöiden rakennukset sijaitsevat usealla eri tontilla, joten jokaisesta tontista peritään taksan mukaisesti oma hulevesimaksunsa. Tämän pystyy välttämään siten, että taloyhtiö hakee tonttijaon muuttamista. Tämä edellyttää, että tontit sijaitsevat samalla kaava-alueella ja niiden kaavamääräykset ovat samat.

Miksi joudun maksamaan hulevesimaksua kiinteistöstä tai osasta kiinteistöä, joka on asemakaavassa osoitettu puistoksi?

Asemakaavan toteuttaminen edellyttää, että asemakaavassa puistoksi osoitettu alue on kaupungin omistuksessa.

Onko tontillani hulevesiviemäriä? Onko alueellani mahdollisuus liittyä hulevesiverkostoon?

Hulevesiviemärien sijainteja voi tiedustella asiakaspalvelupiste Lovinfosta.

Valitettavasti johtokartta ei ole katsottavissa netissä.

Kiinteistön on mahdollista liittyä tietyissä tapauksissa myös kaupungin hulevesiverkostoon kuuluvaan avohallintajärjestelmään. Näitä avohallintajärjestelmän osia ovat muun muassa ojat, kosteikot sekä lammet. Liittymiskohdat käsitellään rakennusluvan tai muun kiinteistölle myöhemmin haettavan luvan yhteydessä.

Miten toimia, jos haluaa liittyä hulevesiviemäriin?

Hulevesiviemäriin liittyäkseen tulee kiinteistönomistajan ensin selvittää kiinteistön edellytykset liittyä hulevesiviemäriin sekä laatia kiinteistön hulevesien johtamisesta suunnitelman.

Suunnitelma toimitetaan vesiliikelaitokselle. Tämän jälkeen kiinteistönomistaja voi kilpailuttaa työn, hankkia tarvittavat luvat ja suorittaa kaivutyöt tontilla ja katualueella.

Hulevesimaksun kohdentuminen

Keitä hulevesimaksu koskee?

Hulevesimaksu peritään kaikilta hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevilta kiinteistöiltä, vaikka alueella ei olisikaan hulevesiviemäriä tai kyseistä kiinteistöä ei jostain syystä voisi liittää olemassa olevaan hulevesiviemäriin. Myös ojat, kaupunkipurot ja hulevesirummut ovat osa hulevesijärjestelmää, jonka ylläpitämiseksi maksua peritään.

Miksi pitää maksaa hulevesimaksu, jos imeyttää hulevedet tontilla eikä mitään mene tontin ulkopuolelle?

Hulevesi ei jää pelkästään tontille, vaan sitä siirtyy alueen ojiin tai viemäreihin eli kaupungin hallinnoimaan hulevesijärjestelmään. Hulevesimaksulla katetaan näistä syntyvät kustannukset sekä yleisten alueiden kuten katujen ja puistojen kuivatus.

Miksi maksu ei koske haja-asutusaluetta?

Kunta vastaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaava-alueen hulevesien hallinnasta. Kaupungilla ei ole hulevesien hallintaan liittyvää velvollisuutta haja-asutusalueella eli asemakaavan ulkopuolella.

Miksi saimme laskun, vaikka alueella ei ole hulevesiviemäriä?

Maksulla katetaan pääosin asemakaava-aluetta palvelevan hulevesijärjestelmän ylläpito ja rakentaminen. Maksun kohdentumiseen ei vaikuta se, hoidetaanko alueen hulevesien hallinta viemäröinnillä vai avo-ojin ynnä muin ratkaisuin.

Miksi joudun maksamaan hulevesimaksua, vaikka olen tehnyt kiinteistööni hulevesisaneerauksen, asentanut salaojat ja hulevesiviemäröinnin eikä kiinteistöltä mene vettä jätevesiviemäriin?

Vesihuoltolain mukaan hulevettä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Tämän vuoksi vesilaitos on aikanaan velvoittanut liittämään kiinteistöt hulevesiviemäriin jätevesiviemärin sijaan. Hulevesiviemäriin johdetut kiinteistön hulevedet johdetaan kaupungin hulevesijärjestelmään, jonka ylläpitämisestä aiheutuviin kustannuksiin hulevesimaksua kerätään.

Hulevesimaksu on kunnan päättämä maksu, joka perustuu kiinteistön sijaintiin asemakaava-alueella, eikä siitä voi saada vapautusta. Maksu koskee kaikkia hulevesijärjestelmän vaikutusalueen kiinteistöjä riippumatta siitä, johdetaanko hulevesi vesistöön, maaperään imeyttämällä, ojaan tai hulevesiviemäriin.

Olen saanut kiinteistöni osalta vesihuoltolain perusteella vapautuksen hulevesiverkkoon liittymisestä. Miten tämä vapautus huomioidaan osaltani hulevesimaksussa?

Hulevesien hallinta siirtyi vesihuoltolaista maankäyttö- ja rakennuslakiin vuonna 2014. Aikaisempi vesihuoltolain mukainen vapautus hulevesijärjestelmään liittymisestä ei vaikuta perittävään hulevesimaksuun, vaan maksu peritään kaikilta hulevesijärjestelmän vaikutusalueen kiinteistöiltä. Maksu peritään myös siinä tapauksessa, että kiinteistöä ei voi jostain syystä liittää alueella olevaan hulevesiviemäriin.

Jos hulevesiviemäriä ei ole, mihin tontin vedet johdetaan?

Tontin rakennusten katto-ja salaojavedet voidaan johtaa esimerkiksi tontille rakennettavaan imeytyskaivoon tai kivipesään. Tontin sisäiset ratkaisuvaihtoehdot eivät vaikuta hulevesimaksuun.

Kiinteistön hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin on vesihuoltolain perusteella kielletty.

Hulevesien hallinta käsitellään rakennusluvan tai muun kiinteistölle myöhemmin haettavan luvan yhteydessä.

Onko hulevesimaksu käytössä muuallakin kuin Loviisassa?

Hulevesimaksuja on otettu käyttöön useilla eri paikkakunnilla sen jälkeen, kun vesihuoltolaki muuttui vuonna 2014, muun muassa Akaassa, Mäntsälässä, Haminassa ja Kotkassa.

Omakotitalon julkisoikeudellinen hulevesimaksu on Suomessa keskimäärin 52 euroa vuodessa (käyttöönottaneiden kuntien hulevesimaksujen keskiarvo). Rivitalon vastaava keskimääräinen vuotuinen maksu on noin 275 euroa, kerrostalon vajaa 500 euroa ja liike- ja teollisuusrakennuksen noin 740 euroa.