Taloustutkimus:  Itäinen rantarata, Porvoo – Loviisa – Kotka/Hamina, avaa uuden työssäkäyntialueen ja lisää junaliikennettä merkittävästi enemmän kuin vaihtoehtoinen linjaus 

Taloustutkimus on helmikuussa 2020 julkaissut tutkimuksen, jossa tarkasteltiin täysin uuden ratayhteyden vaikutusta Suomen rataverkkoon, erityisesti Itäisen rantaradan (Helsinki- Porvoo – Kotka/Hamina – Luumäki –linjausvaihtoehdon) vaikutuksia henkilöliikenteeseen sekä tavaraliikenteeseen.

Tutkimuksen pohjana on ollut huomion kiinnittäminen rataverkkoon ja matkustajamääriin kokonaisuutena. Tutkimuksessa on vertailtu Itärataa, eli ratalinjausta Porvoon kautta Kouvolaan, sekä Itäistä rantarataa, eli itäisen rannikon kautta Luumäelle.

Itäisen rantaradan vuotuisen matkustajamäärän arvioidaan olevan 7,2 miljoonaa (Taloustutkimus 2020). Tähän bruttomäärään ei kuitenkaan voi perustaa hankearviota, koska Itärata vaihtoehdot vaikuttavat oleellisesti Lahden junaliikenteeseen ja matkustajamääriin väleillä Helsinki – Lahti ja Lahti – Kouvola.  Itäisen rantaradan vaikutuksesta nettomatkustajamäärä kasvaisi 3,8 miljoonaa vuodessa.

Porvoo – Kouvola linjauksen vuosittaiseksi matkustajamääräksi arvioidaan 7,4 miljoonaa (Väyläviraston julkaisuja 15/2019). Ratalinjaus Porvoon kautta Kouvolaan vähentää matkustajaliikennettä merkittävästi vuonna 2006 valmistuneen Lahden oikoradan ja Lahden ja Kouvolan välisen rataosuuden välillä. Porvoo – Kouvola –linjaus lisäisi matkustajia nettomääräisesti 2,3 miljoonaa.

Uusia työssäkäyntialueita ja työmatkoja raiteilla – Kymenlaakson ja itäisen Uusimaan yhdistäminen pk-seudun ja Lappeenrannan työssäkäyntialueeseen

Itäinen rantarata luo useita uusia työssäkäyntialueita: pääkaupunkiseudun ja itäisten rannikkokaupunkien välillä, sekä Kotkan-Haminan ja Lappeenrannan-Imatran välille. Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen liittyy arviolta 200 000 uutta ihmistä. Linjaus palvelee ratalinjauksista parhaiten hallituksen työllisyystavoitteita.

Itäinen rantarata lisää työmatkojen määrää 845 000 matkaa vuodessa (705 000/v Kotka/Haminasta ja Loviisasta länteen, 140 000 Kotka/Haminan ja Lappeenrannan välillä). Tämän lisäksi Porvoon ja Helsingin välillä on 610 000 työmatkaa/v (Väyläviraston julkaisuja 15/2019). Arviot perustuvat nykyisiin pendelöintimääriin.

Työmatkaliikenteen kasvupotentiaali on suuri (vrt. Lahden oikoradan käyttöönotto lisäsi matkustajamääriä yli 30 prosentilla). Vetovoimaisten merellisten kaupunkien kohtuuhintainen asuminen houkuttelisi uusia asukkaita ratayhteyden myötä. Mikäli rannikolle muuttaa 40 000 uutta asukasta, joista 10 000 pendelöi, tulee uusia työmatkoja runsaat 4 milj./vuosi. Tämä osoittaa rannikon potentiaalin, joka ei pääse toteutumaan ilman ratayhteyttä.

Merkittäviä parannuksia tavaraliikenteelle

Tutkimuksessa käytiin läpi myös ratalinjauksen vaikutusta tavaraliikenteeseen. Ratayhteys tehostaa Suomen suurimman yleis- ja vientisataman, HaminaKotkan sataman toimintaedellytyksiä ja elinkeinoelämän kuljetuksia Joensuusta ja Lappeenrannasta, että Savon radalta. Vaikka tutkimuksen kohteena ei ollut tavaraliikenteeseen liittyvät työllisyysvaikutukset, on selvää, että lisääntynyt tavaraliikenne satamaan työllistää enemmän. Tämä potentiaali on erityisen tärkeää alueelle, jossa on Etelä-Suomen korkeimpia työttömyysasteita.

Tutkimuksen mukaan Itäinen rantarata sujuvoittaa tavarajunaliikennettä myös muualla rataverkossa. Linjaus vähentäisi tavarajunaliikennettä jo nyt ylikuormitetulla Lahti-Kouvola-Lappeenranta välillä ja tehostaisi tavarajunaliikennettä  Savon- ja Karjalan radoilla.

Lisätiedot

Pasi Holm, Tutkimusjohtaja, Taloustutkimus, 050 374 7462