Kostea alkukesä suosi haitallista espanjansiruetanaa – kaupungin varikolla työpäivä alkaa hävitystalkoilla

Espanjansiruetana aiheuttaa suuria tuhoja kotipuutarhoissa ja viljelyksillä. Lisäksi espanjansiruetana on ihmiselle ja kotieläimille terveysriski, sillä sen erittämä lima voi sisältää muun muassa listeria- tai E. coli -bakteereja. Espanjansiruetana esiintyy usein joukoittain ja leviää uusille alueille tehokkaasti taimien ja maa-ainesten mukana.

Espanjansiruetanan väri vaihtelee, mutta selkä on harjaton ja kupera ja hengitysaukko kilven puolivälin etupuolella. (Kuva: Juha Ahvenainen / vieraslajit.fi)

Myös Loviisassa esiintyy espanjansiruetanoita. Kaupungin puisto-osasto kartoitti niiden esiintymistä vuonna 2021. Tuolloin Uudenkaupungin alueelta tehtiin useita havaintoja, ja espanjansiruetanaa esiintyy Uudenkaupungin alueella runsaasti, erityisesti kaupungin varikon ympäristössä. Kesäkuun sateiden alettua työpäivä on varikolla alkanut espanjansiruetanan hävitystalkoilla. Etanoita on liikkeellä erityisesti kostealla säällä, jota tänä kesänä on riittänyt runsaasti. Yhden aamun aikana saaliiksi on voitu kerätä jopa yli kaksisataa espanjansiruetanaa.

Maanomistajalla on velvollisuus torjua tämä haitallinen vieraslaji asianmukaisesti ja estää sen leviäminen Suomessa. Älä siis siirrä puutarhajätettä tai taimia, jos niissä on aiemmin esiintynyt espanjansiruetanoita.

Espanjansiruetana voi kasvaa jopa 7–14 cm pitkäksi ja on vaikea tunnistaa pelkän värin perusteella, sillä sen väritys vaihtelee oranssinpunaruskeasta likaisenruskeaan tai mustaan. Tämän vuoksi sen voi helposti sekoittaa Suomessa luonnollisesti esiintyvään ukkoetanaan, joka on väriltään musta ja siinä on valkoisia viiruja. Jos epäröit, onko kyseessä espanjansiruetana, kiinnitä huomiota hengitysaukon sijaintiin sekä selän ja hännänpään muotoon. Espanjansiruetanalla hengitysaukko sijaitsee kilven etupuoliskolla, sen selkä on kupera ilman harjannetta ja hännänpää on pyöreämpi. Ukkoetanalla hengitysaukko sijaitsee kauempana päästä, kilven puolivälin takana, ja sillä on terävä häntäpää sekä selässä selvä harjanne.

Vasemmalla espanjansiruetana ja oikealla harmiton ukkoetana. Ukkoetanan hengitysaukko on kilven puolivälin takapuolella ja selässä on pitkittäinen harjanne. (Kuva: Lauri Urho / vieraslaji.fi)

Toinen Suomessa esiintyvä etana, joka sekoitetaan joskus siruetanaan, on metsäetana. Metsäetana ei kuitenkaan kasva yli 7 cm:n mittaiseksi, ja sen lima on erittäin oranssia, kun taas espanjansiruetanan lima on väritöntä.

Ravinnokseen espanjansiruetana kelpuuttaa puutarhan eri kasvit lehdistä kukkiin ja sipuleihin. Se tunnetaan myös nimellä tappajaetana, sillä se syö eläinten raatoja, myös kuolleita lajitovereitaan. Espanjansiruetana liikkuu myös joukoittain, eli jos löydät yhden, löydät todennäköisesti useita. Suurina määrinä se uhkaa luonnon monimuotoisuutta ja muita lajeja. Muut Suomessa luonnollisesti esiintyvät etanalajit liikkuvat yleensä yksittäin.

Tehokkain tapa torjua espanjansiruetana on aloittaa jo keväällä, ennen kuin ne ehtivät munia. Infektioriskin vuoksi on tärkeää käyttää kertakäyttökäsineitä ja esimerkiksi pitkiä pihtejä, ettei lima joudu iholle. Eläinsuojelulaki kieltää eläimille turhan kärsimyksen aiheuttamisen, joten lopetus on tehtävä nopeasti ja oikein. Siruetanan voi esimerkiksi murskata kivellä kovaa alustaa vasten tai katkaista sen hermorenkaan saksilla sarvien välistä. Katso kaikki espanjansiruetanan torjuntatavat osoitteessa vieraslajit.fi.

Lue lisää vieraslajitiedotteita: www.loviisa.fi.

Lisätietoa vieraslajien hävityksestä: Rosk’n Roll