Lapsiystävällinen kunta

Suomen UNICEF valitsi Loviisan kaupungin uudeksi Lapsiystävällinen kunta -mallin yhteistyökumppaniksi syksystä 2020 alkaen.

UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallin tavoitteena on jokaisen lapsen hyvä elämä. UNICEF ei peri kunnalta maksuja mallista eikä siihen liittyvistä koulutuksista tai materiaaleista. Kyse ei ole hankkeesta, vaan jatkuvasta kehittämistyöstä lasten ja nuorten hyväksi.

Millainen kunta on lapsiystävällinen?

Lapsiystävällisessä kunnassa lapsen oikeudet toteutuvat jokaisen alle 18-vuotiaan arjessa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että

• kunta edistää lapsen oikeuksia kunnan päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa
• YK:n lapsen oikeuksien sopimus ohjaa lapsi- ja nuorisopolitiikkaa
  • Lasten ja nuorten tietämys omasta arjestaan ja lapsivaikutusten arviointi vaikuttavat kunnan päätöksentekoon.
  • Lapsen oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista näkyy kunnan talousarviossa.
• lapset ovat tasa-arvoisia kunnan asukkaita
  • Lapset suunnittelevat, arvioivat ja kehittävät palveluita.
  • Jokaisella lapsella on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua.
• lapset ja aikuiset saavat tietoa lapsen oikeuksista.
  • Lapset ja nuoret rohkaistuvat toimimaan kansalaisyhteiskunnassa ja kokevat itsensä lähiyhteisön arvokkaiksi jäseniksi.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus

Lapsen oikeuksien sopimuksessa on neljä yleisperiaatetta:

1. Syrjimättömyys
2. Lapsen edun ensisijainen harkinta
3. Oikeus elämään ja kehittymiseen
4. Lapsen näkemysten kunnioittaminen.

Unicefin Lapsen Oikeudet -sopimus lyhennettynä.

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989 ja se tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990. Sopimus on ollut Suomessa voimassa laintasoisena vuodesta 1991.

Kun kunnan toimintatavat muuttuvat, jokaisen lapsen oikeudet toteutuvat yhä paremmin. Lapsille se merkitsee kuulluksi tulemista, harrastuksia ja kavereita.

Mikä on UNICEFin Lapsiystävällinen kunta ja miten se toimii?

Katso tämä kahden minuutin video Vimeosta, niin tiedät, mitä Lapsiystävällinen kunta tarkoittaa.

Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmä

Suomen UNICEF valitsi Loviisan kaupungin uudeksi Lapsiystävällinen kunta -mallin yhteistyökumppaniksi syksystä 2020 alkaen.

Loviisan kaupunginhallitus nimesi 5.11.2018 (§ 299) hyvinvoinnin ja terveyden työryhmän myös Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmäksi. Koordinaatioryhmän jäseniä päivitetään tarvittaessa. Mukaan voidaan kutsua myös uusia jäseniä.

Työryhmän jäsenet

• kaupunginkansliakeskus
  – viestintäassistentti Shasmine Bruce
• sivistys- ja hyvinvointikeskukus
  – varhaiskasvatuspäällikkö Sofia Hoff
  – koulutuspäällikkö Timo Tenhunen
  – kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen päällikkö Leif Eriksson
  – koordinoiva etsivä nuorisotyöntekijä Samira Al-Far
• elinkeino- ja infrastruktuurikeskus
  – elinkeinopalveluiden koordinaattori Mari Kubin-Vidgren
• kolmas sektori
  – Loviisan järjestöt ry:n edustaja Camilla Stjernvall
  – Agricolan suomalaisen seurakunnan edustaja lastenohjaaja Karoliina Karulinna
  – Agricola svenska församlingin edustaja perhetyöntekijä Pamela Westerlund
• kasvatus- ja sivistyslautakunta
  – Meri Lohenoja
• hyvinvointilautakunta
  – Li-Lo Söderholm
• nuorisovaltuusto
  – Ville Yrjölä
  – Kasper Åminne
• vammaisneuvosto
  – Minna Ollas

Kunnan tuli ennen syksyä 2020 nimetä Lapsiystävällinen kunta -koordinaattori. Loviisan kaupungin Lapsiystävällinen kunta -koordinaattoriksi nimettiin 1.9.2020 alkaen Kirsi Kinnunen (sivistys- ja hyvinvointikeskuksen johtaja).

Kaupunginjohtajan tekemän viranhaltijapäätöksen mukaan erityisluokanopettaja Tuula Åminne toimii 1.4.2021 alkaen vuoden verran oman tehtävänsä ohella toisena Loviisan kaupungin Lapsiystävällinen kunta -koordinaattorina.

Lapinjärven kunta on myös valittu Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallin yhteistyökumppaniksi syksystä 2020 alkaen.

Lapsiystävällinen kunta -mallin vaiheet

Lapsiystävällinen kunta -mallin toteuttamisen seuraavat vaiheet ovat

• UNICEFin pitämä alkukoulutus kunnan koordinaatioryhmälle (5.11.2020)
• nykytilan kartoitus kunnan toteuttama (aloitettu huhtikuussa 2021)
• tavoitteet ja toimenpiteet kunnan määrittäminä tai päivittäminä
• toimintasuunnitelma kunnan tekemänä
• vuosittainen seurantatapaaminen UNICEFin järjestämänä.

UNICEF ja verkosto tukee kuntia. UNICEF arvioi sekä kehittämisprosessia että saavutettuja tuloksia.