Varhaiskasvatusikäiset lapset sairastavat runsaasti infektioita, jotka aiheuttavat paitsi merkittävää oireilua lapsille, myös poissaoloja työstä vanhemmille.
Ohjeita tavallisimpien infektioiden kanssa toimimisesta löytyy muun muassa Terveyden ja hyvinvointilaitoksen lastenneuvolakäsikirjasta, mutta on tärkeää muistaa, että lääkärin arvio on tarpeen aina, kun lapsen vointi on vanhempien silmiin huolestuttava, tai oireet ja/tai löydökset viittaavat hoitoa vaativaan sairauteen.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksen mukaan, päivittäinen ksylitolipastillien tai -purukumin käyttäminen joka aterian jälkeen pienentää hampaiden reikiintymisen riskiä. Loviisan kaupunki tarjoaa jokaiselle kunnallisessa varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle yhden ksylitolipastillin jokaisen ruokailun jälkeen. Mikäli huoltajat eivät halua lapselleen tarjottavan ksylitolipastillia, he voivat ilmoittaa siitä oman lapsensa päiväkotiin, ryhmäperhepäiväkotiin tai perhepäivähoitajalle.
On hyvä muistaa, että lasten suun terveyden lähtökohta on se, mitä kotona tapahtuu. Hampaiden harjaus fluorihammastahnalla aamuin ja illoin sekä säännöllinen ruokailu ovat tärkeimmät seikat. Ksylitolipastillit vain tukevat tätä.
Alla kolme tavallisinta varhaiskasvatuksessa esiintyvää tartuntatautia ja miten niitä varhaiskasvatuksessa ehkäistään:
Kihomadot
Kihomadot tarttuvat suoraan ihmisestä toiseen ja käsien välityksellä suuhun. Tavallisimmat tartuntareitit ovat sormin syöminen, lelut ja esineet sekä vuodevaatteet josta ne joutuvat hengittäessä nieluun. Kihomatojen esiintyessä varhaiskasvatuksen henkilökunta informoi perheitä tästä. Päiväkodissa vuodevaatteet vaihdetaan ja pestään, patjat ja tyynyt imuroidaan, lelut pestään. Jos päiväkotiryhmässä todetaan kihomatoja vähintään kolmasosalla lapsista, kannattaa koko ryhmän lapset hoitaa.
Norovirusripuli
Norovirukset kuuluvat yleisimpiin vatsatautien aiheuttajiin. Norovirukset aiheuttavat usein vatsatautiepidemioita, esimerkiksi sairaaloissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Virukset ovat erittäin herkästi tarttuvia ja tartunta voi tapahtua suoraan henkilöstä toiseen. Tartunta voi myös levitä viruksella saastuneiden kosketuspintojen kautta. Norovirus voi säilyä infektoimiskykyisenä huoneenlämmössä esimerkiksi oksennuksen tahraamassa matossa jopa 12 vuorokautta. Varhaiskasvatuksessa ehkäistään noroviruksen tartuntaa pesemällä kädet huolellisesti, erityisesti WC-käynnin ja vaipanvaihdon jälkeen ja ennen ruokailua. Ruoka- ja siivouspalvelun moniosaaja siivoaa säännöllisesti lapsiryhmän tilat.
Täit
Oireet ovat päänahan kutina ja ärsytys, päänahassa ja niskassa voi esiintyä raapimajälkiä, saivareita voi löytyä hiusten tyvessä tai täitä korvien takaa ja niskakuopasta. Lapsella voi olla täitä, vaikka on täysin oireeton. Täit tarttuvat helposti lapsiryhmässä, suorassa kontaktissa esimerkiksi vaatteiden kautta. Sen takia varhainen täitartunnan huomaaminen ja siitä informoiminen puolin ja toisin ovat tärkeitä tartunnan ehkäisyssä. Varhaiskasvatuksessa ehkäistään täiden leviämistä vaihtamalla vuodevaatteet ja mahdolliset pyyhkeet sekä pesemällä lelut. Huonetilat imuroidaan normaalisti. Lapsen omia vaatteita pidetään toisten lasten vaatteista erillään niin hyvin kuin on mahdollista.
Mikä on syyhy?
Syyhy (punkkisyyhy, scabies) on punkin (Sarcoptes scabiei) aiheuttama ihmisen loistauti, joka tarttuu ihmisestä toiseen ihokontaktissa tai vuodevaatteiden ja vaatteiden välityksellä. Mikäli epäilet syyhyä, tai sinulla on syyhyyn sopivia oireita, on syytä hakeutua lääkäriin, jotta mahdollinen diagnoosi voidaan tehdä. Syyhydiagnoosin tekeminen voi olla haastavaa, koska oireet saattavat olla epämääräisiä. Jos lapsellanne todetaan syyhy, ilmoittakaa tästä oman varhaiskasvatusryhmän kasvattajille.
Oireet
Tyypillisin oire on voimakas kutina sormien välissä, ranteissa, vatsassa, pakaranseudussa, rinnassa, nilkoissa ja sukupuolielimissä. Kutina on voimakasta etenkin iltaisin ja öisin. Muita oireita ovat ihottuma, raapimajäljet, näppylät, vesirakkulat ja rihmamaiset punkin kaivamat käytävät. Alkuvaiheessa käytäviä ei välttämättä löydy lainkaan.
Syyhykutina alkaa yleensä 3–8 viikon kuluttua tartunnasta, kun elimistö on ehtinyt herkistyä punkkia ja sen eritteitä kohtaan. Uusintatartunnassa oireita voi ilmetä jo 1-3 päivän jälkeen.
Tarttuminen
Tartunta edellyttää läheistä ja/tai toistuvaa ihokontaktia tartunnan saaneen ihmisen kanssa tai nukkumalla samassa sängyssä, harvemmin vaatteiden ja huonekalujen välityksellä. Tartuntaan riittää yksikin punkkinaaras, mutta kättely tai muu lyhyt kosketus ei yleensä riitä punkin siirtymiseen henkilöstä toiseen.
Perusteellinen syyhysiivous
Hoidon jälkeisenä päivänä tehdään perusteellinen syyhysiivous. Pelkkä lääkehoito ei riitä. Syyhysiivous tehdään myös toisen hoitokerran yhteydessä. Kaikkien samassa taloudessa asuvien viikon aikana käytössä olleet vaatteet, pyyhkeet, vuodevaatteet, petauspatjat, peitot ja tyynyt pestään vähintään 60 asteessa. Samoin kaikkien perheenjäsenten päähineet, käsineet, kaulahuivit, hunnut, hiusdonitsit ja -lenkit, vaatteet, vauvan aktiivisuusmatot, hyppykeinut ja kankaiset lelut jne. Sohvat, sohvatyynyt, päällystetyt tuolit, matot, istuinpehmusteet, auton penkit yms. tekstiilit imuroidaan huolellisesti ja mahdollisuuksien mukaan pestään tai otetaan pois käytöstä viikoksi. Imuroinnin jälkeen pölypussi vaihdetaan tai imurin säiliö puhdistetaan. Vaikeasti pestävät tekstiilit, kuten takit, kengät, peitot, paksut petauspatjat, lastenvaunut ja -rattaat, vauvan turvakaukalo tai -istuin, laukut, reput, harrastusvälineet ja terassipehmusteet poistetaan käytöstä viikoksi. Ne voi myös laittaa yöksi muovipussissa pakkaseen vähintään -18 asteeseen tai kahdeksi tunniksi 100-asteiseen saunaan, paloturvallisuus huomioiden.
