Tartuntojen ehkäisy

Ohjeita tavallisimpien infektioiden kanssa toimimisesta löytyy muun muassa Terveyden ja hyvinvointilaitoksen lastenneuvolakäsikirjasta, mutta on tärkeää muistaa, että lääkärin arvio on tarpeen aina, kun lapsen vointi on vanhempien silmiin huolestuttava, tai oireet ja/tai löydökset viittaavat hoitoa vaativaan sairauteen.

Ksylitolipastillit

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksen mukaan, päivittäinen ksylitolipastillien tai -purukumin käyttäminen joka aterian jälkeen pienentää hampaiden reikiintymisen riskiä. Loviisan kaupunki tarjoaa jokaiselle kunnallisessa varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle yhden ksylitolipastillin jokaisen ruokailun jälkeen. Mikäli huoltajat eivät halua lapselleen tarjottavan ksylitolipastillia, he voivat ilmoittaa siitä oman lapsensa päiväkotiin, ryhmäperhepäiväkotiin tai perhepäivähoitajalle.

On hyvä muistaa, että lasten suun terveyden lähtökohta on se, mitä kotona tapahtuu. Hampaiden harjaus fluorihammastahnalla aamuin ja illoin sekä säännöllinen ruokailu ovat tärkeimmät seikat. Ksylitolipastillit vain tukevat tätä.

Näin voit vähentää tartuntariskejä

1. Sairasta lasta ei viedä päiväkotiin
   Tartuntariski on suurin taudinkulun alkuvaiheessa. Lapsen oman paranemisen ja tartuntariskin kannalta lapsen paikka on kotona. On yksilöllistä, miten nopeasti lapsi paranee. Kuumeeton päivä, on hyvä mittari.
2. Käsien pesu
   Hyvä käsihygienia ehkäisee infektioita. Lapsen pitäisi pestä kädet vedellä ja saippualla saapuessaan päiväkotiin, ennen ruokailua, WC-käynnin jälkeen, nenän niistämisen jälkeen ja heti kotiin tultua. Lyhyet ja puhtaat kynnet auttavat pitämään kädet puhtaina.
3. Lelut
   Pese ne lelut, jotka lapsi ottaa mukaansa varhaiskasvatukseen ja taas uudelleen, kun ne on tuotu kotiin. Pese lelut vedellä ja saippualla. Ne lelut, jotka eivät kestä vesipesua, pidetään lapsen saavuttamattomassa paikassa 2-3 viikon aikana. Tänä aikana niissä olevat mikrobit kuivuvat ja kuolevat.

Alla kolme tavallisinta varhaiskasvatuksessa esiintyvää tartuntatautia ja miten niitä varhaiskasvatuksessa ehkäistään:

Kihomadot

Kihomadot tarttuvat suoraan ihmisestä toiseen ja käsien välityksellä suuhun. Tavallisimmat tartuntareitit ovat sormin syöminen, lelut ja esineet sekä vuodevaatteet josta ne joutuvat hengittäessä nieluun. Kihomatojen esiintyessä varhaiskasvatuksen henkilökunta informoi perheitä tästä. Päiväkodissa vuodevaatteet vaihdetaan ja pestään, patjat ja tyynyt imuroidaan, lelut pestään. Jos päiväkotiryhmässä todetaan kihomatoja vähintään kolmasosalla lapsista, kannattaa koko ryhmän lapset hoitaa.

Norovirusripuli

Norovirukset kuuluvat yleisimpiin vatsatautien aiheuttajiin. Norovirukset aiheuttavat usein vatsatautiepidemioita, esimerkiksi sairaaloissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Virukset ovat erittäin herkästi tarttuvia ja tartunta voi tapahtua suoraan henkilöstä toiseen. Tartunta voi myös levitä viruksella saastuneiden kosketuspintojen kautta. Norovirus voi säilyä infektoimiskykyisenä huoneenlämmössä esimerkiksi oksennuksen tahraamassa matossa jopa 12 vuorokautta. Varhaiskasvatuksessa ehkäistään noroviruksen tartuntaa pesemällä kädet huolellisesti, erityisesti WC-käynnin ja vaipanvaihdon jälkeen ja ennen ruokailua. Ruoka- ja siivouspalvelun moniosaaja siivoaa säännöllisesti lapsiryhmän tilat.

Täit

Oireet ovat päänahan kutina ja ärsytys, päänahassa ja niskassa voi esiintyä raapimajälkiä, saivareita voi löytyä hiusten tyvessä tai täitä korvien takaa ja niskakuopasta. Lapsella voi olla täitä, vaikka on täysin oireeton. Täit tarttuvat helposti lapsiryhmässä, suorassa kontaktissa esimerkiksi vaatteiden kautta. Sen takia varhainen täitartunnan huomaaminen ja siitä informoiminen puolin ja toisin ovat tärkeitä tartunnan ehkäisyssä. Varhaiskasvatuksessa ehkäistään täiden leviämistä vaihtamalla vuodevaatteet ja mahdolliset pyyhkeet sekä pesemällä lelut. Huonetilat imuroidaan normaalisti. Lapsen omia vaatteita pidetään toisten lasten vaatteista erillään niin hyvin kuin on mahdollista.