Alakaupungin ja Myllyharjun yhdistävät portaat virallisesti valmiit

Harjun portaat Åsens trappa

Schillmarkinkujalta ylös Itäiselle Harjutielle nousevat portaat, jotka yhdistävät Loviisan alakaupungin Myllyharjuun, ovat nyt virallisesti valmiit. Ylös Itäiselle Harjutielle noustessa askelmia kertyy 75.

Portaikon myötä loviisalaiset ovat saaneet omat kuntoportaat. Kuntoilun ajatus jatkuu Itäiseltä Harjutieltä ylös harjulle, jossa entisen vesitornin paikalle on rakennettu liikuntapaikka.

Jo rakentamisvaiheessa paljon positiivista huomiota saaneet portaat on rakentanut palomies Roger Nybom. Metallityöt on tehnyt paikallinen yrittäjä Benny Ekman. Käsityönä rakennettujen portaiden puumateriaali on peräisin harjulta ja muilta kaupungin alueilta harvennetuista männyistä.

Sammaleiden peittämässä kivikossa mutkitteleva portaikko vie ajatukset japanilaiseen puutarhaan. Kaupunginpuutarhuri Mona Bäckman kertoo kivikkoisen rinteen muodostavan aivan omanlaisensa luontotyypin eli biotoopin.

Ajatus harjun näköalapuistosta esitettiin jo vuonna 1980 kun silloinen kaupunginarkkitehti Elmar Baderman teki ehdotelman puistosta, joka toimisi näköalapaikkana alakaupungin ja Loviisanlahden yli. Suunnitelmaan sisältyi luonnonpuisto ja Myllykujan jatkeeksi tehtävä polku Harjutielle. Tämä Badermanin ajatus elää Myllyharjun kunnostushankkeessa mukana.

Yli sata alppiruusua ja atsaleaa

Vesitornin purkua varten maastoon raivattiin tie, jota nyt hyödynnetään väylänä, joka yhdistää Itäisen Harjutien harjun ulkoilureittiin. Tien leveydessä on huomioitu esteettömyys. Siistityn maaston helmi on kymmenien erilaisten rhododendrojen muodostama istutusalue. Kasvivalikoiman on suunnitellut Mustila Arboretumin kasviasiantuntija, dendrologi Jaakko Saarinen.

Alueelle on istutettu jo nyt 124 erilaista kasvia; pääosin alppiruusua ja atsaleaa, jotka saavat seuraa muun muassa 12 pallohortensiasta ja 12 lumihortensiasta. Kaupunginpuutarhuri Mona Bäckman kertoo, että kasvit on valittu niin, että kukintaa riittää pitkäksi aikaa ja että kasvien syysväritys kaunistaa aluetta myöhäiseen syksyyn.

Yksi erikoisimmista kasveista on dendrologi Jussi Lähteenmäen jalostama Lumotar, joka kasvaa jopa 2–3 metrin korkuiseksi. Loviisaan istutettu yksilö on kuitenkin vielä vauvavaiheessa, Bäckman huomauttaa. Toinen erikoinen alppiruusulajike on nukkakarvainen ja matalakasvuinen Teddy Bear. Kasveja istutetaan ensi keväänä lisää noin 60.

 

Ekologista viherrakentamista

Vuoden alussa alkanut hanke on osa laajempaa kokonaisuutta, jonka tarkoituksena on kunnostaa kaupungin halki kulkeva Myllyharju koko kaupungin olohuoneeksi. Hanke käynnistyi tuulimyllyn kupeessa sijaitsevan lasten leikkialueen kunnostuksella. Lasten iloksi koko välineistö uusittiin ja välineiden yleisilme sointuu ympäröivään luontoon. Jatkossa vuoroaan odottaa muun muassa harjun eteläpäässä sijaitsevan näköalapaikan, Kukkukiven kasvuston raivaaminen ja Loviisanlahdelle avautuvan näkymän avaaminen.

Hankkeen kantava toimintatapa on ekologinen. Puurakenteet eli Schillmarkinkujan portaat on rakennettu harjulta harvennetuista männyistä, jotka on sahautettu ja taaplattu paikallisella sahalla (Hommansby Såg). Kaivuutöiden maamassoja ja esiin nousseita kiviä on hyödynnetty rakentamisen edetessä. Esimerkiksi ensiksi toteutetun leikkipaikan ylimääräiset maamassat siirrettiin suoraan entisen vesitornin alueelle odottamaan seuraavaa rakennusvaihetta. Näin pystyttiin välttämään ylimääräisiä siirtokuljetuksia ja välivarastointeja.

Rhododendrojen istutusmulta on harjun omasta maaperästä peräisin olevasta moreenista, joka sekoitettu turpeeseen. Leikki- ja liikuntapaikoilla käytetty hake on kaupungin omista männyistä. Työstä vastaavat pääosin Loviisan kaupungin puistoyksikön työntekijät. Myös ulkopuolisia ostopalveluja on käytetty.

Kaupunkilaisille ja medialle suunnatut avajaiset on suunniteltu pidettäväksi marraskuussa. Ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.