Strömforsin ruukin pajamuseo sijaitsee kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuisella ruukkialueella Ruotsinpyhtään kirkonkylässä noin 18 kilometrin päässä Loviisan keskustasta. Kymijoen läntisimmän haaran vedet pyörittivät Strömforsin rautaruukin vesirattaita noin 250 vuoden ajan pitäen vesivasarat liikkeessä sekä sepät ja sällit kiireisinä.
Strömforsin pajamuseossa voit tutustua entisajan rautaruukin toimintaan ja seppien työskentelyyn sekä nähdä millaisia välineitä käytettiin rautaesineiden, kuten naulojen ja työkalujen valmistamiseen.
Strömforsin ruukki on yksi Suomen vanhimmista rautaruukeista. Vapaaherra Johan Creutz rakennutti ruukin Kymijoen läntisimpään haaraan. Ruukkitoiminta alkoi rakennusten valmistuttua 1695. Ruukki sai privilegiot 5. helmikuuta 1698. Nimensä Strömfors ruukki sai vuonna 1744 uusilta omistajiltaan Anders Nohrströmiltä ja Jabob Forsellilta (aateloituna af Forselles). Vuonna 1790 ruukin johtoon nousi 31-vuotias Virginia af Forselles, joka johti Strömforsin ruukkia lähes 60 vuotta. Suurin osa edelleen ruukissa nähtävästä rakennuskannasta on peräisin hänen kaudeltaan.
Toistaiseksi pajamuseo toimii Yläpajassa ja Alapajassa. Konttorimuseo on suljettu kesällä 2022.
Loviisan kaupungin museon ylläpitämä Strömforsin pajamuseo on avoinna kesäisin. Kulttuurihistorialliseen ruukkialueeseen on mahdollista tutustua vuoden ympäri. Myös pajamuseo on avoinna ryhmille sopimuksen mukaan.
Yläpajassa toimii entisajan rautapaja. Ruukin sepän taontanäytöksissä saat kokea, miten ennen vanhaan taottiin rautaa Strömforsin ruukissa. Tänä vuonna seppä takoo käsivoimalla, vesivasaran pyörä resturoidaan.
Näytöksiä järjestetään kello 12–14, seppä pitää noin viiden minutin tauon puolen tunnin välein.
Vapaa pääsy!
Heinäkuussa lauantaisin kello 12–13 Virginia af Forsellesin opastettu kierros Strömforsin ruukissa. Rautarouva, vuorineuvoksetar Virginia af Forselles, johti ruukkia vuodesta 1790 vuoteen 1847.
Virginian roolissa Marjut Ståhls. Liput 6 euroa, 7–12-vuotiaat 3 euroa (käteisellä). Aloituspaikka: Kirkon edustalla oleva pieni puinen silta.
