Kullan kartano – kahden naisen elämäntyö

Loviisan kaupungin museon kesänäyttely 2019 on historiallinen matka läpi Kullan kartanon yli 600-vuotisen historian. Kahden erilaisen, mutta erittäin toimeliaan naisen ansiosta Ruotsinpyhtään Kulla on säilynyt jälkipolville elävänä kulttuuriperintönä.

– Näyttely, jota kutsumme Kartanon maailmaksi, syventää tietoja ja tarkentaa näkökulmaa kartanosta yhteisönä ja kulttuurimuotona, jolla on pitkä historia entisajassa ja joka ulottuu nykyaikaan, toteaa emeritusprofessori Bo Lönnqvist Stiftelsen Kulla herrgård -säätiöstä, joka on näyttelyidean ja -käsikirjoituksen takana.

Bo Lönnqvist

Näyttelyssä pääsemme tutustumaan Ruotsinpyhtään Kullan kartanoon ja sen kahteen naiseen. Gerda Grahn (1886–1986) ja hänen tyttärensä Anna-Ulrika Grahn-Wallen (1911–2005) vaalivat ja hoitivat elämänsä ajan 600-vuotiasta kartanomaailmaa.

Näyttelyssä voi tutustua muun muassa Grahnin perheen valokuva-albumiin, Gerda Grahnin sisustusesineisiin ja rikkaisiin tekstiiliaarteisiin, joita säilytetään Kullan kartanossa. Lisäksi näyttelyyn sisältyy Jan Lindhin akvarellisarja, jossa Kullan jokainen vuosisata on hahmoteltu omaksi teoksekseen. Näkökulmat ovat tila, aika, esine, kertomus ja kulttuuriperintö.

Kartanonrouva ja maanviljelijä

Gerda Grahn

Se Kulla, jonka tunnemme nykyään, on pitkälti Gerda Grahnin luomus. Isä Gustaf Simolin osti Kullan vuonna 1884, mutta kuoli pian Gerdan syntymän jälkeen vuonna 1886. Gerda kiintyi todella paljon kartanoon. Kun Gerdan äiti meni uusiin naimisiin 1896, Kulla myytiin.

– Tämä oli järkytys 10-vuotiaalle Gerdalle, kertoo professori Lönnqvist, joka oli rouva Grahnin läheinen tuttava. – Hän itki ja sanoi, että kun kasvan isoksi, ostan varmasti Kullan takaisin.

Niin myös tapahtui vuonna 1903, jolloin Gerda täytti 17 vuotta. Gerda Grahn, joka oli kartanonrouva sormenpäitään myöten, toteutti kodin ja perinteiden aatemaailmaansa estetiikkana ja ihanteena kartanon sisustuksessa ja seudun kulttuurielämässä.

Anna-Ulla Grahn-Wallen

Gerdan ja aviomies Ragnar Grahnin ainoa lapsi, Anna-Ulla, oli vähintään yhtä kiintynyt Kullaan kuin äitinsä. Anna-Ulla oli kuitenkin käytännöllisempi luonteeltaan ja ylpeä kutsuessaan itseään maanviljelijäksi. Aviomies Gunnar Wallenin kuoleman jälkeen vuonna 1968 Anna-Ulla ylläpiti kartanoa yksin ja oli myös hyvin tarkka Gerdan rakentaman kulttuuriperinnön siirtämisestä eteenpäin. Rouva Wallen määräsi testamentissaan, että Kullasta tulisi säätiö. Päämääränä oli säilyttää Kullan kartano elävänä maatilataloutena ja luonnonhistoriallisena miljöönä, rakennukset ja sisustus kulttuurihistoriallisena muistomerkkinä.

 

Kartanon maailma – kahden naisen elämäntyö

7.5.–29.9.2019

Avoinna 30.5. asti ti–pe, su klo 11–16, 1.6. alkaen ti–su klo 11–17.

Komendantintalo
Loviisan kaupungin museo
Puistokatu 2

www.loviisa.fi/museot