Voivatko esineet vangita menneisyyttä?

vanhat aurinkolasit

Näyttely ”Kuolemattomat – esineiden muisti” tutkii, kuinka esineet voivat tallentaa jälkiä menneiltä ajoilta. Loviisan kaupungin museossa on esillä sekä ennestään tunnettuja helmiä että tähän asti huomaamatta jääneitä aarteita museon kokoelmista. Näyttelyssä on mukana myös taiteilijoita, jotka ovat luoneet uutta, jännittävää taidetta lähtökohtana museon kokoelmista peräsin olevat kuvat ja esineet.

Huone täynnä vanhoja tavaroita ja tauluja
Esineet, jotka olivat näytillä 1910-luvulla, ovat taas esillä Loviisan kaupungin museossa

– Kaupungin museon tulee toimia paikkakunnan kollektiivisena muistina ja tässä näyttelyssä haluamme tutkiskella, millaisia muistoja olemme kokoelmissamme säilyttäneet, sanoo Loviisan kaupungin museon intendentti Ulrika Rosendahl.

Loviisan museo sai alkunsa 1904, kun ryhmä aktiivisia kaupunkilaisia päätti perustaa kaupunkiin museon. Idean keulahahmona ja museon ensimmäisenä intendenttinä toimi omaperäinen monitoimimies Jedvard D:sson Iverus. Tuohon aikaan oltiin huolissaan siitä, että menneiden aikojen muisto oli katoamassa kaiken sen nykyaikaistumisen myötä, jonka uusi vuosisata toi tullessaan. Loviisan menneisyyden muiston säilyttämiseksi kaupunkilaisilta alettiin kerätä esineitä.

Eri-ikäiset ihmiset eri yhteiskuntaluokista toivat esineitä museoon. Lahjoittajien nimet julkaistiin aina Östra Nyland -paikallislehdessä.

– Tuntuu mukavalta tietää, että kokoelmamme ovat tulosta asukkaiden yhteisistä ponnisteluista. Nämä esineet kertovat paljon siitä, mikä koettiin säilyttämisen arvoiseksi 1900-luvun alussa, eivätkä ne aina ole samoja asioita kuin ne, joita me nykyaikana olisimme keränneet, toteaa Rosendahl.

Hahmo jonka ylävartalo on miehen ja alavartalo käärmeen
Hypnotisoija. Kalle Ahosen kuvasarjassa Oneiron loviisalaisvalokuvaaja A. I. Felixzonin lasinegaatiivikuvat 1860-luvulta sekoitetaan vapaasti mielikuvitusnäkyjen kanssa.

Vaikka monilla museon esineistä on omat tarinansa, on kokoelmassa myös esineitä ja valokuvia, joiden historia on kadonnut. Jotta tällaiset tavarat saisivat uuden elämän, museo on antanut taiteilijoille vapaat kädet inspiroitua kokoelmista ja käyttää museon vanhoja kuvia uusissa teoksissa. Näyttelyyn on valittu teoksia seuraavilta taiteilijoilta: Kalle Ahonen, Inari Porkka, Simi Susanna Ruotsalainen, Jarkko Räsänen, Ida Taavitsainen, Anitta Toivio ja Sanni Weckman. Lopputuloksena on leikkisä kokonaisuus erilaisia muistin mahdollisuuksia ja rajoituksia kommentoivia teoksia.

Näyttely on toteutettu Opetus- ja kulttuuriministeriön tuen avulla.

VAnha kuva, jossa viiksekäs mies talviturkissa
Jedvard Iverus oli värikäs hahmo.

Luento näyttelyn yhteydessä

Tiistai 19.11.2019 klo 17–18

Jedvard Iveruksen päiväkirjat – sensuroimatonta pikkukaupunkiarkea Loviisassa vuosisadanvaihteessa 1800–1900

Loviisan museon ensimmäinen intendentti Jedvard Iverus oli tunnettu hahmo vuosisadanvaihteen 1800–1900 Loviisassa. Päiväkirjassaan Iverus kuvaili kokemuksiaan pikkukaupungin elämästä yksityiskohtaisesti ja värikkäästi. Tule kuuntelemaan, mitä Iveruksen päiväkirjoissa oikein lukee! Luennoitsijana toimii Ulrika Rosendahl. Vapaa pääsy.

Luento pidetään myös ruotsin kielellä: tiistai 12.11.2019 klo 17–18

Loviisan kaupungin museo – Komendantintalo,

Puistokatu 2, 07900 Loviisa, puh. 044 450 5009

Museon sivulle pääset klikkaamalla tästä