Loviisan Esplanadista Länsi-Kymen kulttuuritien vuoden kulttuurimaisema 2019

Loviisan Esplanadi on sadan kilometrin mittaisen Länsi-Kymen kulttuuritien kulttuurimaisema 2019. Länsi-Kymen kulttuuritieyhdistys teki valinnan alueellaan sijaitsevan yli kymmenen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön joukosta.

– Hienoa, että torin ympäristön yhtenäinen kivitalomaisema ja arkkitehtuuri saavat huomiota Loviisan muiden tunnettujen maisemien kuten Ruukin, alakaupungin ja Svartholman ohella, Loviisan kaupungin matkailusihteeri Lilian Järvinen iloitsee.

Länsi-Kymen kulttuuritieyhdistyksen valinta vuoden 2019 erikoiskohteeksi on sekin Loviisasta: kymmenen vuotta sitten Strömforsin ruukkiin avattu Roseborgin rautakauppa varaosaliitereineen on kohonnut oman alansa kolmen päätoimijan joukkoon. Kauppa sijaitsee nykyään ruukin vanhassa vesisaharakennuksessa.

Esplanadi ilmentää vaurasta Loviisaa

Loviisan kaupungin suurpalon jälkeen 1857 uudelle hallinto- ja liikekeskustalle kaavoitettu Loviisan Esplanadin alue ympäröi toria. Alue erottuu selvästi 1800-luvun kaupunkisuunnittelua ja Loviisan kauppaporvareiden vaurautta ilmentävänä arvokkaana nähtävyytenä, yhdistys kuvailee aluetta.

Esplanadin asemakaavan suunnitteli saksalaissyntyisen arkkitehti Ernst Lohrmann, jonka työtä vuoden 1917 puistosuunnitelman laatijana täydensi aikansa arvostetuin puutarha-arkkitehti Paul Olsson. Esplanadinpuistoa jatkettiin 1950-luvun alussa Loviisan linnoitusten suuntaan Lohrmannin kaavapiirrosten mukaisesti. Jatko-osa tunnetaan nimellä Kurkipuisto kuvanveistäjä Jussi Mäntysen tanssivia kurkia esittävän suihkukaivoveistoksen mukaan.

Esplanadin rakennuksista merkittävimmät ovat Georg Chiewitzin torin viereen suunnittelema Raatihuone (1862) ja Chiewitzin ja hänen avustajansa Julius Basilierin piirtämä uusgoottilainen Loviisan kirkko (1863–1865). Kirkon naapurissa sijaitsevat lisäksi Bongan linna, Almintalo ja vanha Sibeliuksen sukutalo.