Agricola-projekti

Pernajan kunnan ja Turun yliopiston arkeologian oppiaineen yhteistyöhankeessa tutkittiin Pernajassa 1500-luvun alussa syntyneen Mikael Agricolan aikaa arkeologisin keinoin.

Mikael Agricola (1510 – 1557)

 

Pernajaa voi perustellusti pitää suomalaisen sivistyksen tyyssijana. Mikael Agricola, uskonpuhdistaja, Uuden testamentin suomentaja ja suomen kirjakielen perustaja syntyi ja vaikutti Pernajassa 1500-luvun alkupuolella. Agricolan koti oli varakas pernajalainen talonpoikaistalo, yksi kotikylän Torsbyn viidestä verotilasta. Mikael oli jo poikasena ilmeisen tiedonhaluinen ja erityisen lahjakas.

Hänen ensimmäinen opettajansa, seurakunnan kirkkoherra ilmeisesti taivutteli vanhemmat lähettämään poikansa Viipuriin latinalaiseen kouluun. Siellä hän sai sukunimekseen Agricola (=maanviljelijä) isänsä ammatin mukaan. Kahdeksan vuoden opiskelun jälkeen hän vasta 18-vuotiaana nuorukaisena pääsi Suomen kirkon piispan lähipiiriin ja tuli tuntemaan kuinka luterilaiset uudistuksen tuullet jo puhalltelivat kirkollisessa elämässä.

Pappisvihkimyksensä Agricola sai 1530-luvun alkupuolella ja samoihin aikoihin pantiin uskonpuhdistuksen vaatimat uudistukset toimeen. Vuonna 1536 Agricola lähetettiin Wittenbergin yliopistoon Saksaan, jossa Martti Luther tuolloin eli ja vaikutti. Agricola päätti opintonsa maisterintutkintoon keväällä 1539, jonka jälkeen hänet valittiin Turun katedraalikoulun  rehtoriksi. Hän hoiti virkaa yhdeksän vuoden ajan kirjoittaen samalla ahkerasti. Ensimmäisinä häneltä ilmestyivät suomenkielinen aapinen  ”ABC kiria” vuonna 1543,  ”Rucouskiria” vuonna 1544 ja Uusi testamentti  ”Se Wsi Testamenti” vuonna 1548.
Turun piispan kuoltua Agricola hoiti tämän tehtäviä, kunnes Kustaa Vaasa, jaettuaan Suomen kirkon kahteen hiippakuntaan, Turun ja Viipurin, nimitti Mikael Agricolan Turun piispaksi. Tuona aikana olivat suomalaisten ja venäläisten väliset rajariidat jatkuvia ja niinpä Kustaa Vaasa yritti saada rauhan aikaan neuvotteluilla. Hän lähetti 1557 alussa Moskovaan rauhanneuvotteluvaltuuskunnan, johon Agricolakin kuului. Paluumatkalla hevoskyydissä hän sai ankaran sairaskohtauksen, johon kuoli juuri Suomen rajan ylitettyään.

Agricola-projekti

Vuonna 1996 käynnistynyt Agricola-projekti oli Pernajan kunnan rahoittama ja Turun yliopiston arkeologian oppiaineen asiantuntemuksella suorittama hanke.  Sen tarkoituksena oli tutkia Pernajassa 1500-luvun alussa syntyneen Mikael Agricolan aikaa arkeologisin keinoin. 1500-luku oli Suomen historiassa merkittävä murroskausi, jonka kuluessa siirryttiin keskiajasta uuteen aikaan ja katolisuudesta luterilaisuuteen. Muutoksia tapahtui myös aineellisessa kulttuurissa, jonka jäänteitä arkeologia tutkii.

Teksti: Hanna-Maria Pellinen, 2005.
Agricolan muistohuone sijaitsee Pernajan lähikirjastossa (os. Kiesitie 3, 07930 Pernaja). Agricola-projektin arkeologiset löydökset ovat Loviisan kaupungin museon kokoelmissa.