Vesiensuojelun tavoitteena on jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien hyvä tila. Loviisassa ja Lapinjärvellä tavoite toteutuu tällä hetkellä vain osittain, mutta myös sinä voit vaikuttaa valinnoillasi vesistöjen tilaan.
Loviisaan kuuluu laaja saaristo- ja merialue. Alue on Suomenlahden geomorfologiasta johtuen herkkä kuormitukselle ja rehevöityminen on poikkeuksellisen voimakasta. Rannikkovesien ekologinen tila on Loviisan edustalla suurimmilta osin välttävä, mutta myös tilaltaan huonoksi luokiteltuja alueita löytyy.
Loviisan järvien ekologinen tila on rannikko- ja merialuetta parempi. Särkjärven, Hopjärven ja Sarvlaxträsketin tila on hyvä. Varsinkin vähäravinteinen ja kirkasvetinen Särkjärvi on säilynyt poikkeuksellisen luonnontilaisena.
Savisamean ja matalan Lapinjärven ekologinen tila on sen sijaan välttävä. Valuma-alueella on jo pitkään harjoitettu aktiivista maataloutta, ja lähinnä sen seurauksena järvi on rehevöitynyt. Rehevöityminen ilmenee veden laadun heikkenemisenä, ajoittaisina sinilevien massakukintoina, ajoittaisina happikatoina ja järven hitaana umpeenkasvuna.
Virtaavista vesistä vain Särkjärvestä laskeva puro, Särkjärvibäcken, on ekologiselta tilaltaan luokiteltu hyväksi. Koskenkylänjoen, Loviisanjoen ja Taasianjoen ekologinen tila on tyydyttävä.
Vesistöjen tilan parantamiseksi ja laadun heikkenemisen ehkäisemiseksi on käytettävissä useita keinoja. Useimmiten tärkeintä on vähentää vesistön ulkoista ravinnekuormitusta.
Kuntalaisena tai mökkiläisenä voit siis pitää huolen siitä, että esim. jätevesijärjestelmäsi sekä sen käyttö ja ylläpito on asianmukaista. Vähiten ravinteita päätyy vesistöihin, jos käytössä on asianmukainen kompostoiva käymälä.
Vältä pihassasi tai mökillä puutarhajätteiden kasaamista liian lähelle rantaa tai ojaa – kompostoi ne sen sijaan kuivalla maalla.
Ajoneuvot, veneet ja matot on ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti pestävä niin, että pesuvedet eivät joudu suoraan vesistöön. Suositeltavin vaihtoehto on käyttää pesupaikkoja, joista jätevedet johdetaan jätevesiverkostoon.
Jos sinulla on hevosia, niin huolehdi siitä, että ulkotarhat ja ratsastuskentät sijaitsevat riittävän etäällä valtaojista (25 m) ja vesistöistä (50 m).
Kunnostustoimia ovat Loviisassa tehneet pääasiassa järvien suojelu- ja hoitoyhdistykset sekä kalastuskunnat. Loviisan kaupunki on tukenut yhdistyksiä taloudellisesti ympäristönsuojelun avustuksilla.
Kunnostustoimien tarkoituksena on ollut lähinnä vähentää ja ehkäistä vesistöjen rehevöitymistä ja umpeenkasvua. Kunnostustoimia on tehty sekä vesistöissä että niiden valuma-alueilla, mm. Särkjärvellä, Hopjärvellä ja Malmsbyssä.
Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys kunnostaa virtaavia vesiä ns. Jokitalkkari-hankkeessa.
Loviisan kaupunki osallistuu EU:n Interreg-hankkeeseen NUTRINFLOW. Hankkeen tavoitteena on vesien tilan parantaminen maatalousalueiden vesitalouden ja ravinteiden hallinnan kautta. Suomen pilottikohde on Loviisanjoki.
