Maalämpö

Kaupunki- ja asemakaava-alueella lämpökaivo on yleensä maalämmön keruujärjestelmistä ainoa vaihtoehto maalämmön lähteeksi.

Maapiirin vaatima tila tavallisessa pientalossa on noin 1000 – 2000 neliömetriä. Keruuputkiston päälle ei voi rakentaa rakennuksia, eikä keruuputkiston alueeksi sovellu alue joita talvella aurataan. Pohjavesialueelle tai vesistöön sijoitettu keruujärjestelmä saattaa tarvita vesilain mukaisen luvan.

Maalämmön keruujärjestelmien rakentaminen on luvanvaraista

Toimenpidelupa vaaditaan, kun rakennuksen lämmitysjärjestelmä vaihdetaan maalämpöä hyödyntäväksi, tai kun maalämpöä halutaan käyttää lisälämmön lähteenä. Uudisrakennuksissa maalämpökaivon rakentaminen käsitellään rakennusluvan yhteydessä. Maalämmön keruujärjestelmiä voi asentaa lämpökaivoon, maapiiriin tai vesistöön.

Ympäristönsuojelumääräykset rajoittavat maalämpöjärjestelmien sijoittamista

Loviisassa ja Lapinjärvellä maalämmön sijoittamiselle on asetettu tiettyjä rajoituksia paikallisissa ympäristönsuojelumääräyksissä. Rajoituksilla pyritään suojelemaan erityisesti pohjavesiä sekä ehkäisemään riskejä ja ongelmatilanteita.

Vesistöön sijoitettava lämmönkeräysputkisto

Vesistöön sijoitettava järjestelmä vaatii vesialueen omistajan suostumuksen. Lisäksi tarvitaan aluehallintovirastolta vesilain mukainen lupa, mm. jokeen, kapeikkoon tai salmeen sijoitettuna. Uudenmaan ELY-keskukselta voi tarvittaessa pyytää lausuntoa vesilain mukaisen luvan tarpeesta.

Miten haet lupaa maalämpöä varten?

Tee hakemus rakennusvalvonnalle ja täydennä hakemuslomake seuraavilla tiedoilla/liitteillä:

  • hankkeen suunnittelija, jolla on oltava riittävä kokemus ja koulutus lämpötaloudellisuudesta ja rakentamisesta
  • asunto-osakeyhtiön ollessa kyseessä hallituksen päätöspöytäkirja ja kaupparekisteriote
  • selvitys keruuputkistossa käytettävän lämmönsiirtoaineen ja lisäaineiden koostumuksesta sekä määrästä
  • kuittaukset kaikilta naapureilta, koskien ilmoitusta rakennusluvan vireilletulosta (ns. naapurien kuuleminen)
  • mahdolliset lausunnot (pelkkiä johtokarttoja ei tarvitse toimittaa)
  • asemapiirustus (3 kpl), johon lämpökaivon etäisyys on merkitty vesikaivoista, tontin lähirajoista sekä rakennuksista, sekä porauskulma, mikäli lämpökaivon porauskulma poikkeaa pystysuorasta
  • muutospohjapiirustukset (2 kpl), mikäli rakennuksessa tapahtuu muutoksia
  • selvitys nykyisestä ja tulevasta lämmitysjärjestelmästä.

Toimenpiteet lämpökaivon porauksen jälkeen

  • Kaivon porauksessa muodostuva kivipöly ja liete tulee sijoittaa ja käsitellä siten, ettei siitä aiheudu haittaa naapureille tai ympäristölle.
  • Mikäli porauksessa muodostuvaa kiviainesta ja lietettä ei voida hyödyntää syntypaikalla, tulee sen sijoittamisesta muualle tehdä ympäristönsuojeluviranomaiselle kirjallinen selvitys.
  • Kiinteistölle on tilattava sijaintikatselmus kiinteistö- ja paikkatietotoimistosta ennen loppukatselmusta.
  • Poraustöistä vastaava toimittaa rakennusvalvontaan Maalämpökaivon poraajan tiedonkeruulomakkeen, joka tulee luvan mukana.
  • Kiinteistölle on pyydettävä loppukatselmus rakennusvalvonnasta

Uusittaessa maalämpöputkiston lämmönsiirtonesteitä tulee käytöstä poistettu neste kerätä talteen tiiviisiin astioihin ja toimittaa asianmukaiseen jätteen vastaanottopaikkaan.