Kaupunki- ja asemakaava-alueella lämpökaivo on yleensä maalämmön keruujärjestelmistä ainoa vaihtoehto maalämmön lähteeksi.
Maapiirin vaatima tila tavallisessa pientalossa on noin 1000 – 2000 neliömetriä. Keruuputkiston päälle ei voi rakentaa rakennuksia, eikä keruuputkiston alueeksi sovellu alue joita talvella aurataan. Pohjavesialueelle tai vesistöön sijoitettu keruujärjestelmä saattaa tarvita vesilain mukaisen luvan.
Toimenpidelupa vaaditaan, kun rakennuksen lämmitysjärjestelmä vaihdetaan maalämpöä hyödyntäväksi, tai kun maalämpöä halutaan käyttää lisälämmön lähteenä. Uudisrakennuksissa maalämpökaivon rakentaminen käsitellään rakennusluvan yhteydessä. Maalämmön keruujärjestelmiä voi asentaa lämpökaivoon, maapiiriin tai vesistöön.
Loviisassa ja Lapinjärvellä maalämmön sijoittamiselle on asetettu tiettyjä rajoituksia paikallisissa ympäristönsuojelumääräyksissä. Rajoituksilla pyritään suojelemaan erityisesti pohjavesiä sekä ehkäisemään riskejä ja ongelmatilanteita.
Vesistöön sijoitettava järjestelmä vaatii vesialueen omistajan suostumuksen. Lisäksi tarvitaan aluehallintovirastolta vesilain mukainen lupa, mm. jokeen, kapeikkoon tai salmeen sijoitettuna. Uudenmaan ELY-keskukselta voi tarvittaessa pyytää lausuntoa vesilain mukaisen luvan tarpeesta.
Tee hakemus rakennusvalvonnalle ja täydennä hakemuslomake seuraavilla tiedoilla/liitteillä:
Uusittaessa maalämpöputkiston lämmönsiirtonesteitä tulee käytöstä poistettu neste kerätä talteen tiiviisiin astioihin ja toimittaa asianmukaiseen jätteen vastaanottopaikkaan.